Elinikä|Maria Branyasin elimistön puolustusjärjestelmä ja solut olivat loistavassa kunnossa. Myös sydän ja aivot pysyivät terveinä.
30.9. 22:01
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maria Branyas Morera eli maailman vanhimpana ihmisenä 117 vuoden ja 168 päivän ikään.
Tutkijat havaitsivat Branyasin perimässä pitkäikäisyyteen liitettyjä geenimuunnoksia.
Branyasin immuunipuolustus oli erinomainen ja hänen solunsa käyttäytyivät 10–15 vuotta nuoremman ihmisen solujen tavoin.
Tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään lääkkeitä, jotka jäljittelevät pitkäikäisyyteen liittyvien geenien vaikutuksia.
ESPanjalainen Maria Branyas Morera eli virallisesti maailman vanhimpana ihmisenä yli vuoden päivät.
Tuo ajanjakso oli 17. tammikuuta 2023–19. elokuuta 2024. Hän kuoli 117 vuoden ja 168 päivän iässä.
Lääkärit ehtivät arvioida perusteellisesti hänen terveydentilaansa lähellä kuolemaa. He myös tutkivat hänen perimäänsä jo aiemmin.
Branyas antoi lisäksi lääkärien tutkia itseään useasti ennen kuolemaansa.
Branyas tarjosi moneen otteeseen vapaaehtoisesti veri-, sylki-, virtsa- ja ulostenäytteitä, vielä 116-vuotiaanakin, kertoo New Scientist -lehti.
Lääkäreille tuli näin tilaisuus selvittää, mitkä seikat voivat olla pitkän iän merkkejä. Tutkimukset olivat syväluotaus selvästi yli satavuotiaan biologiaan.
”Pystyimme ensi kertaa erottamaan vanhuuden sairaudesta”, sanoo tutkimusta johtanut Manel Esteller Barcelonan yliopistosta tiedelehti Naturelle.
Esteller tarkoittaa, että ihmiskehon solujen ja molekyylien muutokset voivat johtua pelkästään ikääntymisestä, eivät vain sairauksista.
Lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että yksi tärkeä syy Branyasin ennätykselliseen ikään oli hänen perimässään. Tutkijat pitivät perimää poikkeuksellisen nuorekkaana.
Branyas kantoi perimässään geenien sellaisia variantteja eli muunnoksia, joita on liitetty pitkään ikään.
Hyvät geenimuunnokset suojelivat sydän- ja aivosoluja taudeilta ja rapistumisilta, kuten dementialta.
Samoja geenien muunnoksia on eläimillä, jotka elävät pitkään. Niitä on esimerkiksi koirilla, kärpäsillä ja madoilla, sanoo Esteller.
Elimistön puolustusjärjestelmä oli Branyasilla myös loistavassa kunnossa, sanoo Esteller
Science Alertin verkkosivuilla
.
Branyas kantoi toki perimässään mutaatioita, esimerkiksi sellaisia, jotka johtaisivat leukemiaan. Mutta silti hän oli hyvin suojattu.
Hän näet kantoi soluja, jotka ”käyttäytyivät” ikään kuin ne olisivat paljon nuorempia.
”Hän oli ainakin 10–15 vuotta nuorempi kuin vuosissa laskettu ikänsä”, Esteller sanoo.
”Hän oli onnekas geeniarpajaisissa.”
Branyasin suolistossa vaikutti myös ikää vahvistava bakteerikanta Bifidobacterium. Sen määrä vähenee yleensä iän myötä, mutta kohoaa yllättäen joillakin yli satavuotiailla.
Välimeren ruokavalio saattoi myös vaikuttaa pitkään elämään. Siihen kuului esimerkiksi kolme annosta jogurttia päivässä.
Kolesterolien arvot olivat kohdallaan. Kuten odottaa saattaa, hän ei juonut alkoholia eikä tupakoinut.
Branyas syntyi San Franciscossa Yhdysvalloissa 1907. Hänen perheensä muutti takaisin kotimaahan Espanjaan ja Kataloniaan 1915.
Kataloniassa hän eli Olotin pikkukaupungissa Espanjan sota-ajat, kuten myös kaksi hänen tytärtään. He ovat yhä elossa yli 90-vuotiaina.
Branyas kesti vielä koronaviruksenkin ja toipui siitä 113-vuotiaana, kertoo The Guardian.
Yksi henkilö ei tietenkään paljasta tutkijoille kaikkea ikääntymisestä.
Espanjalaiset sanovat, että perusteelliseen tutkimukseen tarvittaisiin isoja iäkkäiden ryhmiä. Tutkimus tehdään ennen pitkää, sillä yli satavuotiaiden määrä kasvaa.
Miten nuori ihminen voisi hyötyä iäkkäiden tutkimisesta?
”Voimme ehkä kehittää lääkkeitä, jotka toistavat hyvien geenien vaikutuksia”, sanoo Birminghamin yliopiston professori João Pedro de Magalhães Guardianille.
Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Cell Reports Medicine.