IS:n lähteet arvioivat, että velkajarruesityksestä voitaisiin saada jopa yksimielinen, jos yksi kohta jätettäisiin laista pois.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Eduskuntapuolueet etsivät yhteisymmärrystä velkajarrusta. IS:n lähteiden mukaan sopu on mahdollinen, jos velkasuhteen alentamisvauhtia ei kirjata lakiin.
Hallituspuolueiden kompromissiesitys asettaisi pitkän aikavälin velkasuhdetavoitteeksi ensin 60 prosenttia ja sitten 40 prosenttia.
Oppositio ehdottaa velkasuhteen alentamisvauhdin jättämistä pois laista ja korvaamista parlamentaarisella prosessilla, jossa rahoitusasematavoite asetetaan neljän vuoden välein.
Eduskuntapuolueet ovat hakeneet syyskuun ajan parlamentaarista yhteisymmärrystä niin sanotusta velkajarrusta.
IS:n tietojen mukaan sopu velkajarrusta olisi mahdollinen, mikäli hallitus luopuisi vaatimuksestaan kirjata lakiin luku, millä vauhdilla velkasuhdetta pitäisi alentaa.
– Minulla on tuntuma, että tässä on ikkuna auki sille, että meillä on historiallinen mahdollisuus saada parlamentaarinen sopu siitä, minkälaisilla välineillä me alamme viemään Suomea terveen talouden tielle. Tämä tilanne kannattaa käyttää hyväksi. Kannattaa jatkaa neuvottelua, yksi lähde sanoo.
Toinen lähde puolestaan arvioi, että yhteisymmärrys oli lähempänä ennen kuin hallitus toi kompromissiesityksensä pöytään viime perjantaina.
IS:n tietojen mukaan hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset tekivät kompromissiesityksen, jossa pitkän aikavälin velkasuhdetavoitteeksi asetettaisiin ensin 60 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia, kun hallituksen alkuperäinen esitys oli 40 prosenttia. Vuotta, milloin tavoite pitäisi saavuttaa, ei asetettaisi.
Valtiovarainministeriö ennustaa julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen nousevan tänä vuonna jo lähes 87 prosenttiin.
IS:n lähteet kertovat, että velkasuhdetavoitteen asettamisesta EU:n vaatimaan 60 prosenttiin ja sen jälkeen 40 prosenttiin ei ole suurta erimielisyyttä puolueiden kesken. IS:lle arvioidaan, että kaksiportaisesta tavoitteesta kaikki puolueet, mukaan lukien vihreät ja vasemmistoliitto, ovat jo samaa mieltä.
Sen sijaan erimielisyydet koskevat sitä, että lakiin kirjattaisiin rahoitusasematavoite, jonka mukaan velkasuhteen täytyisi alentua keskimäärin tietyllä prosenttiyksiköllä vuosittain.
– Siitä on ollut vääntö.
”
IS:lle arvioidaan, että kaksiportaisesta tavoitteesta kaikki puolueet, mukaan lukien vihreät ja vasemmistoliitto, ovat jo samaa mieltä.
Niin sanottua velkajarrua eli lakia julkisen talouden hoitamisesta esittää valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Alunperin hallitus esitti lakiluonnoksessaan, että velkasuhde laskee keskimäärin vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana. Vaatimus astuisi voimaan vuonna 2031.
Nyt hallituspuolueet esittivät kompromississaan, että velkasuhdetta supistettaisiin keskimäärin 0,75 prosenttiyksiköllä vuodessa tai julkisen talouden alijäämää pienennettäisiin keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa kohti yhtä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta perjantaina. Esitys on vahvistettu IS:lle.
Hallituksen esittämä velkasuhteen alenemisvauhti on nopeampi kuin mitä EU vaatii.
Yksi lähde painottaa, että kyse ei ole siitä, että kompromissiesitys olisi liian kireä, vaan siitä, ettei tietyn luvun kirjaamista lakiin pidetä järkevänä. Toinen puolestaan pitää erillistä kansallista sääntelyä turhana.
Oppositiopuolueet ovat ehdottaneet hallitukselle, että velkasuhteen alenemisvauhti jätettäisiin kirjaamatta lakiin.
Sen sijaan keskusta ja Sdp olisivat valmiita siihen, että rahoitusasematavoitteesta sovittaisiin parlamentaarisessa ryhmässä neljän vuoden välein kahdeksaksi vuodeksi. Näin määriteltäisiin parlamentaarisesti raami, johon kunkin hallituksen pitäisi sovittaa talouspolitiikkansa.
Mikäli hallituspuolueet suostuisivat siihen, että alenemisvauhti otettaisiin kokonaan pois laista ja korvattaisiin parlamentaarisella prosessilla, IS:lle arvioidaan, että lakiesityksestä voitaisiin saada jopa yksimielinen, vaikka vasemmistoliitolla onkin joitain epäilyksiä.
Vastaavasti, mikäli alenemisvauhti jätetään lakiesitykseen, lähde arvioi, ettei hallitus saa lakiesityksensä tueksi ainuttakaan oppositiopuoluetta.
Rahoitusasematavoite tarkoittaisi käytännössä sitä, kuinka paljon valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä saisi olla. Tästä alijäämätavoitteesta voitaisiin suoraan laskea, kuinka monta miljardia esimerkiksi ensi vaalikaudella täytyisi sopeuttaa julkista taloutta.
”
Mikäli alenemisvauhti jätetään lakiesitykseen, lähde arvioi, ettei hallitus saa lakiesityksensä tueksi ainuttakaan oppositiopuoluetta.
Parlamentaarista sopua velkajarrusta haetaan työryhmässä, jota johtaa perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jani Mäkelä. Oppositiolla on omat vaatimuksensa sovulle. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Oppositiossa kaavaillaan, että eduskuntaryhmät asettaisivat rahoitusasematavoitteen yli hallitus–oppositio-rajan hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja. Vaikka kaikki ryhmät eivät tavoitteeseen sitoutuisikaan, niin enemmistön sopima tavoite sitoisi vaalien jälkeen muodostettavaa hallitusta.
Samalla vaalien alla käyty vääntö sopeutuksen euromäärästä kävisi tarpeettomaksi ja vaalikeskustelu keskittyisi puolueiden sopeutuskeinoihin eli käytännössä leikkauksiin, veronkiristyksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin.
IS:n tietojen mukaan ensimmäistä parlamentaarista prosessia on jo kaavailtu ensi keväälle tai syksylle, koska vaalit ovat puolentoista vuoden päästä. Jatkossa tarkoituksena kuitenkin olisi, että tavoite asetettaisiin vaalikauden puolivälissä.
Hallituksen perjantaiseen kompromissiesitykseen sisältyi myös ehdotus turvamarginaalista, jota oli kiristetty aiemmasta esityksestä. Turvamarginaali tarkoittaa sitä, kuinka paljon alijäämä saa yhtenä vuotena korkeintaan olla. EU edellyttää, että julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bkt:hen.
IS:n lähde arvioi, että tästä prosentistakin on löydettävissä sopu. Tiettävästi yhteisymmärrykseen on jo päästy siitä, että sosiaaliturvarahastot lasketaan mukaan alijäämään. Turvamarginaalia on tarkoitus seurata vuosittain.
Hallituksella on mahdollisuus antaa lakiesitys velkajarrusta eduskunnalle, vaikka siitä ei päästäisi parlamentaarisesti sopuun.
Parlamentaarinen yksimielisyys takaisi kuitenkin sitoutumisen velkasuhteen alentamistavoitteeseen ja olisi vahva viesti Suomesta myös ulkomaille.
Perussuomalaisten Jani Mäkelän johtamalla parlamentaarisella työryhmällä on seuraava kokous keskiviikkona. Alunperin hallituksen tavoitteena oli antaa esitys eduskunnalle lokakuun alussa, mutta IS:lle arvioidaan, että neuvottelut voivat venyä lokakuulle.
EU edellyttää, että laki tulee voimaan vuoden loppuun mennessä.