Marit af Björkesten, 55, aloittaa Yleisradion toimitusjohtajana poikkeuksellisessa tilanteessa.
Taustalla on yhtiön historian raskain päätös. Ylen pitää säästää 66 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Parlamentaarisen työryhmän päätöksen seurauksena Ylestä väheni hieman yli kolmesataa työpaikkaa.
Talossa on tätä nykyä noin 2 700 vakituista työntekijää. Heistä noin 75 prosenttia työskentelee Helsingissä, kymmenen prosenttia Tampereella ja loput muualla Suomessa. Ylellä on myös kirjeenvaihtajia ulkomailla.
– Olemme säästöjen suhteen melkein maalissa, af Björkesten sanoo.
Irtisanomiset, talon sisäiset organisaatiouudistukset ja työnkuvan muutokset ovat panneet henkilökunnan koville.
– Sen huomaa täällä talon käytävillä, että muutosneuvottelut ovat olleet kova paikka yleläisille. Myös niille, jotka jäävät.
Yleisradion rahoituksesta päättänyt parlamentaarinen työryhmä velvoitti Ylen lisäksi ostamaan aiempaa enemmän kotimaisia tuotantoja talon ulkopuolelta. Lisää pitäisi ostaa 15–20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Jostain se raha on löydyttävä. Emme ole vielä päässeet aloittamaan siitä keskusteluja talon sisällä.
Uusi toimitusjohtaja ei ota kantaa siihen, johtaako ostojen lisäyksen rahoitus irtisanomisiin Ylessä.
Talossa on af Björkestenin mukaan työtä tehtävänä leikkausten jäljiltä.
– Uskon, että Yle on yhteiskunnallisesti rakentava, luotettava ja kokoava voima myös vuonna 2028.
Avaa kuvien katselu
Af Björkesten on tehnyt pitkän uran johtotehtävissä Ylessä. Kuva: Benjamin Suomela / YleÄlykäs ja analyyttinen johtaja
Af Björkestenin valinta Ylen toimitusjohtajaksi oli ehkä monelle yllätys, sillä talon toimitusjohtajat on palkattu Ylen ulkopuolelta kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Suuri yleisö tuskin tuntee häntä, mutta tilanne todennäköisesti muuttuu. Yleisradion toimitusjohtajan näkemykset kiinnostavat yleisöä.
Af Björkesten on tehnyt pitkän uran johtotehtävissä Ylessä ja erityisesti talon ruotsinkielisessä yksikössä Svenska Ylessä.
Häntä pidetään miellyttävänä ja lämpimänä ihmisenä. Af Björkesten on entisen alaisen mukaan hillitty, skarppi ja mukava esihenkilö. Hyvä journalisti.
Ylen uuden toimitusjohtajan työtä läheltä seurannut kollega pukee asian sanoiksi näin:
”Marit on älykäs ja analyyttinen ja hänen on helppo jäsentää myös tosi kompleksisia kokonaisuuksia. Marit omaksuu nopeasti uutta tietoa, ja hän on myös sen tyyppinen ihminen, joka harkitsee asioita monipuolisesti eri näkökulmista ja ymmärtää, mitä tietyistä päätöksistä voi seurata.”
Uusi toimitusjohtaja astuu painaviin saappaisiin. Väistyvä toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila oli näkyvä persoona jo MTV:llä ennen kuin hänet nimitettiin Ylen toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila jää eläkkeelle vuoden loppuun mennessä.
Hän on tehnyt af Björkestenin mukaan paljon hyvää persoonallaan Yleisradiolle.
– Olen kiitollinen siitä, että maaperä on hyvä. Sille rakennetaan, af Björkesten sanoo.
Avaa kuvien katselu
Af Björkestenin perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme aikuista lasta. Kuva: Benjamin Suomela / YleLastentarhassa Neuvostoliitossa
Ylen uudella toimitusjohtajalla on erikoinen tausta.
Isä, Erkki Pennanen, työskenteli Helsingin Sanomien ulkomaankirjeenvaihtajana. Asemapaikkoja olivat muun muassa Wien, Moskova ja Tukholma, ja perhe vaihtoi useaan otteeseen maata.
– Olin matkalaukkulapsi.
Af Björkesten oppi jo pienenä sopeutumaan. Hän on ollut nunnien pitämässä katolisessa lastentarhassa Itävallassa, neuvostoliittolaisessa lastentarhassa ja Suomen lähetystön suomalaisessa koulussa Moskovassa sekä ”kansankodin” koulussa Ruotsissa.
Pennaset asettuivat Suomeen, kun af Björkesten oli 12-vuotias.
– Olen joskus naureskellut sille, että kun joskus ihmettelen, miten minusta tuli tällainen, selitys on tässä.
Af Björkesten puhuu ruotsin, suomen ja englannin lisäksi saksaa, ranskaa ja venäjää.
– Rakastan kieliä. Niiden oppimista ja puhumista. Puhuin pikkuveljelleni kotona Itävallassa saksaa, koska luulin, että kaikki lapset puhuvat sitä.
Espanjan opinnot etenevät Duolingossa.
Toinen suuri rakkaus on ruoka.
– Rakastan ruuanlaittoa, syömistä, ruuasta lukemista ja jopa ruuan ostamista. Minulla on aivan liian pitkä rivi keittokirjoja.
Toimitusjohtajan harrastuksiin kuuluvat kielien lisäksi liikunta ja musiikki. Hän on löytänyt viimeksi melonnan. Af Björkesten tunnustautuu kaunokirjallisuuden ystäväksi.
Avaa kuvien katselu
Uusi toimitusjohtaja aloittaa päivän Ylen uutisten lisäksi muun muassa Helsingin Sanomilla ja Hufvudstadsbladetilla. Autossa hän kuuntelee Ykkösaamua. Kuva: Benjamin Suomela / YleTeknojätit todellinen haaste kaikille
Yle on jatkuvasti kritiikin kohteena.
Kiinnostusta riittää myös Ylen julkiseen rahoitukseen. Viimeksi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdotti, että Ylen rahoituksesta voisi ohjata pienen siivun Suomen Tietotoimistolle (STT), joka on ajautunut vaikeuksiin. Pentikäinen on entinen Helsingin Sanomien, STT:n ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja.
Yle on STT:n iso asiakas.
– Totesimme säästöjä hakiessamme sen olevan tärkeää, että Suomella on oma uutistoimisto. Niinpä Yle päätti pysyä STT:n asiakkaana. Säästimme sen sijaan omasta uutistoiminnastamme.
Af Björkesten toivoo, että mediakeskustelun sisältö muuttuisi Suomessa. Se lähtee hänen mielestään ”hieman vääristä lähtökohdista”.
– On tyypillistä, että Suomessa mediasta keskustellaan aina talouden ja rajoittamisen termein. Toivoisin, että voisimme keskustella paljon enemmän niistä oikeista suurista haasteista, jotka tulevat aivan muualta, kuten teknojätit ja tekoäly.
Avaa kuvien katselu
Kulttuuri on tärkeää af Björkestenille. Hänet kuvattiin Studiotalossa. Yhä käytössä oleva Studio 1 valmistui 1960-luvulla. Kuva: Benjamin Suomela / YleKulttuurisisällöt näkyvämmiksi
Uusi toimitusjohtaja nostaa esiin myös Ylen kulttuuritehtävän.
– Voisimme tehdä kulttuurin sisällöt näkyvämmiksi eri kanavissa ja palveluissa. Ne voisivat näkyä vahvemmin myös uutispalvelussa.
Yle pyörittää digitaalisten palveluidensa ohella radio- ja tv-kanavia. Niiden käyttö on ollut pitkään laskusuunnassa.
– Olen erittäin iloinen, että meillä on tämä koko paletti, ja Yle on varmasti viimeinen taho, joka sulkee tv- ja radiokanavansa.
Yleisradio täyttää ensi vuonna sata vuotta. Suomalainen instituutio aloitti nimensä mukaisesti radiona vuonna 1926.
– Yleisradio perustettiin, koska Suomi oli hyvin sirpaloitunut, hajautunut ja eripurainen. Haluttiin jotain yhteistä, enkä usko, että se tarve on kadonnut mihinkään, af Björkesten toteaa.
Marit af Björkesten kertoi Ylen aamussa, millaisessa tilanteessa hän aloittaa toimitusjohtajana: