Iltalehden lähteiden mukaan hallitus ja oppositio eivät vaikuta pääsevän yhteisymmärrykseen velan hillitsemisen tavoista.
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovaraiministeri Riikka Purra haluavat varmistaa, että velan taittaminen jatkuu heidän valtakautensa jälkeen. Pasi Liesimaa
Iltalehden tietojen mukaan hallitus- ja oppositiopuolueiden väliset neuvottelut velkajarrusta ovat täysin jumissa. Velkajarrusta keskusteleva parlamentaarinen ryhmä kokousti keskiviikkona aamulla, mutta yhteisymmärrystä ei toistaiseksi ole löytynyt.
Osa IL:n lähteistä kuvailee neuvotteluja sekaviksi ja erikoisiksi. Meneillään on kova hermopeli, kun puolueet puskevat omia tavoitteitaan läpi neuvotteluissa.
Eduskuntapuolueet etsivät parhaillaan sopua siihen, millaisilla säännöillä Suomen velkaantumista pyrittäisiin hillitsemään tulevina vuosikymmeninä. Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa, että tulevat hallitukset sitoutuvat velkasuhteen alentamiseen jopa EU:n sääntöjä kireämmin.
EU-jäsenvaltion velan suhde bruttokansantuotteeseen saa olla enintään 60 prosenttia, kun Suomen velkasuhde hiipii lähivuosina kohti 90 prosenttia. Hallitus haluaisi, että velkasuhde taitettaisiin 40 prosenttiin noin prosentilla vuodessa.
Vaikeat neuvottelut
Velkajarrusta neuvotellaan nyt, koska EU:n finanssipoliittiset säännöt pitää sisällyttää Suomen lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta. Kansalliset lisävaatimukset tulisivat voimaan vasta 2031 alkaen.
Mukana neuvotteluissa ovat kaikki eduskuntapuolueet, jotta velan taittamiseen sitouduttaisiin tulevista hallituspohjista riippumatta.
Neuvottelut ovat kuitenkin vaikeita ja määräaika lain käsittelylle lähestyy. Iltalehden tietojen mukaan neuvottelut jatkuvat vielä tämän ja ensi viikon. Sen jälkeen tulee kiire, jos hallituksen esitys halutaan käsitellä eduskunnassa vielä syyskaudella.
Alun perin valmista piti olla lokakuun alkuun mennessä.
Kiistan syyt
Tiivistetysti sanottuna kiistassa on kyse siitä, kuinka kireällä tahdilla velkasuhdetta kurotaan umpeen ja mitä lakiin kirjataan. Hallituspuolueet haluaisivat, että velkaa alennettaisiin prosenttiyksiköllä vuodessa tai vähintään 0,75 prosenttiyksiköllä vuodessa.
Asia on ehdoton muun muassa kokoomukselle.
Velkajarruneuvotteluista on aiemmin uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat. Lehden mukaan hallituksesta on ehdotettu myös vaihtoehtoa, jossa julkisen talouden alijäämää sopeutettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa.
Myös Ilta-Sanomat on kertonut neuvottelujen tilanteesta.
Oppositiossa ajatellaan, että hallituksen esittämät luvut ovat liian kireitä. Osassa oppositiopuolueista nähdään, että EU:n finanssipoliittiset tavoitteet ovat jo valmiiksi kireät. Velkajarruasiassa keskusta on ollut pitkälti muun opposition linjoilla.
Parlamentaarinen työryhmä oli lähteiden mukaan erimielinen velan vähentämistahdista vielä keskiviikon kokouksen jälkeen.
IL:n tietojen mukaan esillä on ollut kompromissiehdotus, jossa velkasuhde asetettaisiin ensin EU:n vaatimaan 60 prosenttiin ja vasta myöhemmin 40 prosenttiin. Kompromissimallissa ei olisi tavoiteltua vuotta, johon mennessä velkasuhde pitää saada taittumaan.
Kompromissina on esitelty myös turvamarginaalin muuttamista eli sitä, kuinka paljon julkisen talouden alijäämä saa vuosittain olla. EU:n perussopimuksissa jäsenmaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Keskeinen ero
Keskeinen näkemysero liittyy myös itse prosessiin. Oppositiossa painotetaan sen merkitystä, että kaikki puolueet tekisivät asiasta yhteisen sitoumuksen. Hallitus taas haluaisi lukuja lakitekstiin.
IL:n lähteiden mukaan hallituksessa ajatellaan velkajarrun uskottavuuden tulevan tiukoista ehdoista laista, kun taas opposition mielissä uskottavuus tulisi parlamentaarisesta sovusta.
Esimerkiksi kokoomus haluaisi saada lakiin kirjattua jonkinlaisia sitouttavia elementtejä tai painemekanismin, jotta tulevien hallitusten olisi pakko vähentää velkaa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Kokoomuksessa on ollut esillä ajatus, että tietyille finanssipolitiikkaan liittyville ratkaisuille pitäisi saada tietty enemmistö, jolloin pienempi joukko ei lähtisi eduskunnassa poikkeamaan sovituista tavoitteista.
Kokoomuksessa huolettaa se, että velkaantumiseen vapaammin suhtautuva hallitus voisi tulevaisuudessa muuttaa lakia mielensä mukaan, mikä romuttaisi velkajarrun tavoitteen.
Kiivasta työtä
Parlamentaarinen työryhmä on työskennellyt kiivaasti jo yli kolme viikkoa, mutta yhteisen ratkaisun löytäminen on vielä epävarmaa.
Osa lähteistä katsoo, että yksimielinen sopu velkajarrusta ei ole mahdottomuus.
Velkajarrusta voidaan kuitenkin sopia ilman kaikkien puolueiden suostumusta. Iltalehdelle arvioidaan, että neljän suurimman puolueen välinen sopu voisi olla reitti eteenpäin. K äytännössä tämä tarkoittaisi kokoomusta, perussuomalaisia, SDP:tä ja keskustaa.
Yksi ajatus oppositiossa on se, että EU-säännöt vietäisiin lakiin vuoden loppuun mennessä ja kansalliset tavoitteet neuvoteltaisiin myöhemmin ajan kanssa.
Oppositiossa ollaan myös sitä mieltä, että hallitus saattaa viime kädessä ajaa oman esityksensä läpi, jos sopua ei saada. Asiaa on väläytelty myös kokoomuksesta, mutta toistaiseksi neuvottelut jatkuvat.