Turkin suurimmaksi puolueeksi noussut oppositiopuolue CHP aikoo yrittää suurta mullistusta presidentinvaaleissa.
Vielä viime vuonna Turkin pääoppositiopuolue CHP tuuletti historiallista vaalivoittoa Turkin paikallisvaaleissa, kun se nousi ykköspuolueeksi itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin AK-puolueen ohi. Nyt oppositio on ajettu nurkkaan oppositiopormestarien vangitsemisilla sekä jatkuvilla oikeudenkäynneillä.
CHP ei suostu Erdoganin kesytettäväksi, sanoi varapuheenjohtaja Gökce Gökcen STT:n haastattelussa.
– Meitä vastaan tehdyt operaatiot osoittavat, kuinka hallinto kipuilee demokraattisesti tapahtuneen muutoksen takia, Gökcen sanoi puhelimitse Turkin pääkaupungista Ankarasta.
– Hallinto haluaa, että me tekisimme politiikkaa Erdoganin piirtämien rajojen sisällä. Me sanomme tälle ”ei”, Gökcen sanoi.
CHP eli Tasavaltalainen kansanpuolue oli onnistunut syrjäyttämään AK-puolueen keräämällä valtakunnallisesti eniten ääniä ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Tämä vahvisti sen asemia ennen vuoden 2028 presidentin- ja parlamenttivaaleja, uhaten Erdoganin ja islamilaiskonservatiivien valtakauden jatkumista.
Istanbulin pormestarin sekä CHP:n presidenttiehdokkaan Ekrem Imamoglun vangitsemisesta tuli syyskuussa kuluneeksi puoli vuotta.
EU:ssa on tuomittu Imamoglun ja muiden virkahenkilöiden vangitsemiset. Tuen osoituksena syyskuussa myös Suomen suurlähettiläs osallistui CHP:n puheenjohtajan Özgür Özelin kanssa Ankarassa illalliselle, jossa paikalla oli Pohjoismaiden ja Baltian maiden suurlähettiläitä.
Virastaan pidätettyä Imamoglua on syytetty useammassa oikeudenkäynnissä muun muassa lahjusten vastaanottamisesta, rikollisjärjestön perustamisesta sekä asiakirjan väärentämisestä.
Imamoglu itse syytti Guardian-lehdessä julkaistussa kirjeessään Erdogania oikeuslaitoksen käyttämisestä aseena demokraattisesti valittua oppositiota vastaan.
Gökcenin mukaan myös 15 muuta CHP:n pormestaria tai kaupungin aluehallinnon johtajaa on otettu kiinni. Reutersin laskujen mukaan kesään mennessä oli otettu kiinni jo satoja ihmisiä yhdeksän kuukauden aikana.
Turkin oppositiopuolue CHP:n varapuheenjohtaja Gökce Gökcen tiedotustilaisuudessa Ankarassa, Turkissa 18. syyskuuta 2025. Kuva: Dogusan Ozer / CUMHURIYET HALK PARTISI / Lehtikuva
Hallinto ei uskaltaisi silti kieltää ”Atatürkin puoluetta”, monet uskovat.
Lokakuun lopulla odotetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä oikeusjutussa, jossa haetaan muun muassa CHP:n puheenjohtajan Özgür Özelin valinnan kumoamista kaksi vuotta sitten järjestetyssä puoluekokouksessa.
Kanteen nosti paikkansa menettänyt CHP:n entinen pormestari, mutta oikeudenkäyntiä pidetään laajasti poliittisesti motivoituneena.
51-vuotias suorasanainen Özel joutui tähtäimeen, sillä hän energisoi puoluetta, Gökcen uskoi.
Takavuosina Erdogan pilkkasi Turkin maallistamista ajanutta CHP:tä eliitin puolueeksi. Arvostelijoiden mukaan nyky-Turkin ”isän” Mustafa Kemal Atatürkin yli sata vuotta sitten perustama puolue oli vieraantunut pääosin islaminuskoisesta kansasta.
– Enää AKP:llä ei ole omia linnakkeitaan. Ei ole mitään paikkakuntaa, mihin CHP ei voisi jalkautua tai saada kannatusta, Gökcen sanoi.
Imamoglun vangitsemisesta lähtien Özel on kutsunut koolle laajoja mielenosoituksia kahdesti viikossa jossain päin Turkkia.
Gökcenin mukaan puolue on toiveikas: valmistelut vuoden 2028 vaaleihin on jo käynnistetty yksityiskohtaisen hallitusohjelman laatimisella. CHP:n varjohallituksessa ministeripaikoista puolet menisi naisille, hän sanoi.
Tällä hetkellä Turkin 17 ministeristä vain yksi eli perheministeri on nainen.
– Lupasimme muutosta puolueessamme, mutta se oli vain yksi askel. Seuraava askel olisi muuttaa Turkkia, Gökcen sanoi.