Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, millä tavalla ilmastonmuutos vaikutti heinäkuun yli 30 asteen hellejaksoon Suomessa.
Avaa kuvien katselu
Rovaniemellä heinäkuun helle sai porot hakeutumaan kaupunkialueelle varjoon. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / YleJuttu tiivistettynä
- Ilmastonmuutos nosti heinäkuun helleaallon lämpötiloja noin kaksi astetta ja teki sen vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmäksi.
- Tutkimuksessa arvioitiin, että ilman ilmastonmuutosta hellejakso olisi ollut lähes mahdoton tapahtuma.
- Kesällä Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin lämpötila ylitti 30 astetta, rikkoen aiemman ennätyksen.
- Tutkijat varoittavat, että voimakkaisiin helteisiin on varauduttava aiempaa paremmin Pohjoismaissa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Ilmastonmuutos teki heinäkuun helleaallosta noin kaksi astetta kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän kuin ilman sitä, uusi kansainvälinen tutkimus kertoo.
Ilman ilmastonmuutosta heinäkuussa koettu kahden viikon hellejakso olisi ollut tutkijoiden mukaan lähes mahdoton tapahtuma.
– Arvion mukaan hellejakso oli vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen seurauksena. Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo tiedotteessa.
Ilmatieteen laitos oli mukana tutkimuksen toteuttaneessa World Weather Attribution -ryhmässä, johon osallistui 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Tutkijaryhmä selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta kahden viikon poikkeukselliseen hellejaksoon Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Pitkä helleputki rikkoi ennätyksiä
Heinäkuun poikkeuksellisen helteen aikana lämpötilat nousivat monin paikoin yli 30 asteeseen. Suomessa mitattiin heinäkuun 12. päivästä alkaen 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta.
Mittaushistorian edellinen yli 30 asteen helle-ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.
Suomen kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä tutkijan mukaan luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle.
– Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon, Rantanen kertoo.
Myös pohjoisessa oli poikkeuksellinen kuuma kesä. Lapissa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, ja Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa lämpötila kohosi 30 asteeseen jopa 13 päivän ajaksi peräkkäin.
Jatkossa pitää varautua voimakkaisiin helteisiin
Lämpimässä vedessä on mukava uida, mutta pitkittyviin helteisiin liittyy myös vakavia ongelmia.
Heinäkuun hellejakso kuormitti terveydenhuoltoa ja lisäsi hukkumisia. Kuumuus myös synnytti sinileväkukintoja ja lisäsi maastopalojen riskiä. Lapissa helle sai porot hakeutumaan kaupunkialueille varjoon.
Kuumuus uhkaa myös ekosysteemejä: se voi aiheuttaa leväkukintoja, muuttaa lajien levinneisyysalueita, kiihdyttää metsäpalojen riskiä ja sulattaa ikiroutaa, jolloin vapautuu metaania.
Tutkijat korostavat, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista voimakkaisiin helteisiin.