Yksi Britannian tunnetuimmista teknologiasijoittajista varoittaa tekoälyosakkeiden ”häiritsevästä” markkinakehityksestä. James Andersonin mukaan tekoäly- ja teknologiajätti Nvidian suunnittelema 100 miljardin dollarin sijoitus OpenAI:hin tuo mukanaan epämiellyttäviä kaikuja niin sanotusta dotcom-kuplasta eli vuosituhannen alussa koetusta IT-osakkeiden kuplasta osakemarkkinoilla, Anderson toteaa Financial Timesin haastattelussa.
Anderson on sijoittanut muun muassa Nvidiaan, sähköajoneuvojen valmistaja Teslaan sekä teknologiajätti Amazoniin. Hän johtaa Lingotto Innovation Strategy -yritystä, jolla on kuuden miljardin dollarin sijoitusvarallisuus.
Nvidia oli sijoitusyhtiön portfolion suurin osakeomistus viime aikoihin asti, kunnes kiinalainen akkuvalmistaja CATL ohitti sen. CATL:in osakekurssi on noussut jyrkästi yhtiön listauduttua Hongkongin pörssiin toukokuussa.
– Viime kuukausiin asti minua yllätti se, ettei tekoälyssä ollut juurikaan merkkejä kuplasta. Mutta tilanne muuttui, kun OpenAI:n arvo nousi 157 miljardista dollarista 500 miljardiin dollariin alle vuodessa, ja sen pääkilpailijan Anthropicin arvo lähes kolminkertaistui 170 miljardiin dollariin viimeisen kuuden kuukauden aikana, Anderson totesi FT:lle.
– Mielestäni on oltava rehellinen, että nuo äkilliset (arvostuksen) nousut, joita ihmiset ovat valmiita asettamaan OpenAI:lle, Anthropicille ja vastaaville yrityksille, ovat huolestuttavia. Hypyn mittakaava ja vauhti, jolla se tapahtui, häiritsevät minua, hän jatkaa.
Anderson sanoi olevansa edelleen Nvidian ”suuri ihailija” mutta sanoi, että siruvalmistajan suunnittelema 100 miljardin dollarin investointi OpenAI:hin, joka on myös yksi sen tekoälyjärjestelmien suurimmista ostajista, antaa ”enemmän syytä olla huolissaan siitä kuin ennen”.
Asiantuntijat ovat epäilleet, miten valtavat datakeskusinvestoinnit tultaisiin rahoittamaan ja toimittamaan.
Andersonin mukaan tilanteessa on paljon samaa kuin 2000-luvun alun IT-kuplassa, jolloin televiestinnän valmistajat ottivat paljon lainaa auttaakseen asiakkaitaan rakentamaan valokuitua.
– Tämä ei ole aivan yksi yhteen, kuin mitä monet teleoperaattorit puuhasivat vuosina 1999–2000, mutta siinä on tiettyjä samanlaisia sointuja, suursijoittaja huomautti.
FT:n mukaan Andersonin varovaisuus Nvidiaa kohtaan on jyrkkä käänne hänen viimevuotisiin kommentteihinsa, jolloin hän arvioi, että optimistisinkin lopputulos voisi johtaa siruvalmistajan ”kaksinumeroisiin biljoonien dollarien markkina-arvoon”.
FT:n mukaan Nvidian markkina-arvo on nyt noin 4,4 biljoonaa dollaria eli noin 3700 miljardia euroa. Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomen valtion ensi vuoden budjetti on 90 miljardia euroa.
Poimintoja videosisällöistämme