Vie vielä muutaman vuoden ennen kuin pitemmälle vietyjä johtopäätöksiä voidaan asioista sanoa, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Janhunen totesi Laurinvirran tilanteesta Karjalaisen haastattelussa 10. marraskuuta 2022.
Laurinvirta on erittäin uhanalaisten vaelluskalojen järvitaimenen ja järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi kunnostettu Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen tulvauoma. Alue pienvoimalaitoksineen valmistui kuusi vuotta sitten. Voimalaitoksen omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö.
Vuonna 2022 hanke sai osakseen kovaa arvostelua, sillä vaikka lohet ja taimenet löysivät Laurinvirran kutupaikakseen, poikastuotto jäi olemattomaksi. Sen jälkeen Laurinvirrassa on tehty täydennyskunnostuksia.
Hanke sai osakseen kovaa arvostelua.
Vihdoin tänä syksynä tuli hyviä uutisia. Järvilohen ja -taimenen luontainen lisääntyminen näyttää sittenkin onnistuvan alueella, sillä sähkökoekalastuksissa löytyi runsaasti järvilohen ja myös -taimenen kesän vanhoja poikasia (Karjalainen, 29.9.).
Luonto ottaa oman aikansa, kuten Janhunen antoi ymmärtää kolme vuotta sitten. Luonnonolosuhteet ovat myös edesauttaneet kalojen lisääntymistä. Matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni virtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita. Täydennyskunnostuksissa alueelle on tuotu suuremman kiviaineksen lisäksi lohikalojen kutualustaksi soveltuvaa soraa.
Nyt saadut tulokset antavat tärkeää tietoa Laurinvirran jatkokehittämiseksi, ja niitä voidaan hyödyntää vastaavissa hankkeissa.
Yksi tällainen, joskin mittakaavassaan monin verroin suurempi, on Palokki. Laurinvirran tulosten rohkaisemina äänenpainot todennäköisesti lisääntyvät nyt suuntaan, jota Palokin voimalaitoksen omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö on esittänyt. Voimalaitoksen purkamisen ja koskien vapauttamisen ja ennallistamisen sijaan Nälönvirta-mallissa vaelluskaloille rakennettaisiin ohitusuoma voimalaitoksen ohi.
Palokin koskien vapauttaminen sisältyy Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Rahoitus on 20 miljoonaa euroa. Hanke ei ole edennyt, koska sähköyhtiö ei ole halukas luopumaan tärkeästä säätösähköä tuottavasta voimalasta.
Palokkia hankkeena ei voi verrata Laurinvirtaan jo suuruutensa vuoksi, mutta myös siksi, että koskien vapauttamisella on vaelluskalakantojen pelastamisen lisäksi huomattavaa matkailullista merkitystä. Ennallistaminen toisi myös paljon työtä alueelle. Palokki-kysymyksessä on syytä edetä hallitusohjelman edellyttämällä tavalla.