Susien yksilömäärä on kasvanut yli 40 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu painottuu erityisesti Lounais-Suomeen. Luonnonvarakeskus julkaisi tänään arvionsa susikannan koosta.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksen tuore arvio susikannan koosta julkaistiin tiistaina. Kuvituskuva. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
30.9. 9:08•Päivitetty 30.9. 10:49
Juttu tiivistettynä
- Susien määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi.
- Luonnonvarakeskus arvioi, että maaliskuussa Suomessa oli 413–465 sutta, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
- Susireviirien määrä on myös kasvanut: koko maassa oli maaliskuussa 76 reviiriä.
- Luonnonvarakeskus ennustaa susikannan kasvavan edelleen, mutta metsästystä valmisteleva laki on vireillä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Susien määrä on Suomessa kasvanut merkittävästi, selviää Luonnonvarakeskuksen tiistaina julkaistusta raportista.
Suomen susien yksilömääräksi arvioitiin tämän vuoden maaliskuussa 413–465 sutta. Todennäköinen yksilömäärä on 430. Määrä on noin 46 prosenttia suurempi, kuin viime vuoden maaliskuussa arvioitiin.
Viime vuonna Suomen susikannan kooksi arvioitiin 277–321 eläintä. Susien todennäköisenä yksilömääränä pidettiin 295 yksilöä.
Samoin susireviirien määrä on kasvanut.
Susireviirejä oli koko maassa maaliskuussa 76. Rajalaumat ja -parit mukaan lukien perhelaumoja arvioidaan olevan todennäköisesti 57 (54–61) ja pareja 19 (15–22).
Alla oleva grafiikka näyttää, missä susireviirit sijaitsivat maaliskuussa 2025.
Viime vuonna susiparien ja perhelaumojen muodostamia susireviirejä oli 59–64.
Susien esiintyminen ja kasvu painottuvat Luonnonvarakeskuksen mukaan voimakkaasti länteen, erityisesti Lounais-Suomeen.
Poronhoitoalueella ei arvioitu maaliskuussa olleen pysyviä pari- tai laumareviirejä. Syksyllä 2024 siellä arvioitiin kuitenkin olleen kuusi reviiriä. Reviirit hävisivät kevääseen mennessä, kun 26 sutta poistettiin poikkeusluvilla.
Tarkastelujakson aikana Suomessa tunnistettiin elävän myös 19 koirasutta, joista Luken arvion mukaan yhdeksän on luultavasti edelleen elossa. Koirasusista seitsemän on Kaakkois-Suomessa ja kaksi Länsi-Suomessa.
Grafiikka näyttää, miten reviirirajat ovat muuttuneet vuosina 2017–2025.
Kannan ennustetaan yhä kasvavan
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio perustuu maaliskuun tietoihin, jolloin susien määrä on johtavan tutkijan Samu Mäntyniemen mukaan pienimmillään. Maaliskuun jälkeen syntyvät pennut.
– Kanta on suurimmillaan toukokuussa ja siitä se lähtee pikkuhiljaa laskemaan. Marraskuun tienoilla kanta on vielä monta kymmentä prosenttia suurempi kuin maaliskuussa, Mäntyniemi selittää.
Luonnonvarakeskus hyödyntää susikanta-arviossa Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja, DNA-seurantaa, tietoja tunnetusta kuolleisuudesta sekä tutkimustietoa. Tänä vuonna aineiston kattavuus oli selvästi parempi kuin edellisvuonna.
Luonnonvarakeskus arvioi, että susikanta kasvaa yhä, mikä kannanhoidollista metsästystä ei sallita. Susia ennustetaan olevan ensi vuoden maaliskuussa noin kymmenen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa.
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu kesästä asti lakia, joka sallisi suden metsästyksen Suomessa. Ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi totesi tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että susikanta on Suomessa nyt sellaisella tasolla, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollista.
Susi on Suomessa edelleen määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Juttuun korjattu 30.9. kello 12:42 Luken ennuste susimäärän kasvusta.