Luonto
Jopa 90 prosenttia maailmalla tapahtuvista vakavista sienimyrkytyksistä on kavalakärpässienen aiheuttamia, sieniasiantuntija Lassi Kosonen kertoo Suomen Luonto -lehdessä.
Suomessa sieni on pohjoisrajallaan ja edelleen hyvin harvinainen, Kosonen toteaa. Hän tosin kertoo löytäneensä tämän vuoden syyskuussa Ruissalosta pieneltä alueelta yhteensä 38 kavalakärpässientä eli maan pinnalla näkyvää itiöemää.
– Ainakin minulle se oli ennätysmäärä. Muualla Suomessa sitä on tavattu Ahvenanmaalta, lounaissaaristosta, Turun ympäristöstä, Helsingistä, Espoosta ja Lohjan kalkkialueilta.
Kosonen kertoo tehneensä ystävänsä kanssa pohjoisimman löydön Varsinais-Suomesta Laitilasta. Vanhan kartanonpuiston tammien alta löytyi neljä kavalakärpässientä vuonna 2019.
– Näyttäisi siltä, että se olisi laajentamassa levinneisyyttään pohjoiseen päin. Rajoituksena ovat epäilemättä isäntäpuiden levinneisyys, kavala tuskin suomalaisten peruspuiden (havupuut tai koivu) kanssa kykenee kasvamaan, Kosonen toteaa.
Kavalakärpässienen jalan tyvessä on mukulamainen tuppi, jalan yläosassa repaleinen rengas, irtotyviset, valkoiset heltat tiheässä ja vaihtelevan vihreä aluksi puolipallomainen, myöhemmin laakeneva lakki. Harvoin sieni voi olla myös kokonaan valkoinen. Tuoksu on makeahko.
Kavalakärpässieni saatetaan sekoittaa muihin syötäviin sieniin, kuten vihreisiin haperoihin, herkkusieniin tai Etelä-Euroopan keisarikärpässieneen, Kosonen kertoo.
Kavalakärpässienen sisältämät myrkyt ovat solumyrkkyjä, jotka vaikuttavat tuhoisasti maksan ja munuaisten soluihin. Arviolta jo 50 gramman sienimäärän syöminen johtaa hoitamattomana kuolemaan, Kosonen kertoo.
Myrkytysoireet, kuten pahoinvointi, maha- ja suolistovaivat sekä ripuli, ilmenevät 6–24 tunnin kuluessa sienen syömisestä ja maksavaurio syntyy parin-kolmen päivän kuluttua.