Työperäinen hyväksikäyttö on noussut jälleen isosti otsikoihin. Leena Meri (ps) tuomitsee ay-liikkeen vaateen säätää erikseen alipalkkauksen kieltävä lakipykälä.

Oikeusministeri Leena Meri katsoo, että oppositiosta ja ay-liikkeestä kaikuva vaade alipalkkauksen kriminalisoimisesta erillisellä pykälällä laissa ei ole mahdollinen, jollei Suomessa säädetä samalla minimipalkkalakia.

Meri vetoaa Sanna Marinin (sd) kaudella tehtyyn selvitykseen ja oikeusministerien virkamiesten näkemykseen. Minimipalkkalakia on liputtanut puolueista vain vasemmistoliitto.

Hyväksikäytön kitkemiseksi Meri olisi henkilökohtaisesti valmis säätämään ammattiliitoille kanneoikeuden lakiin. Näin liitot voisivat ajaa työntekijöiden puolesta asiaa, jos nämä olisivat kohdanneet työperäistä hyväksikäyttöä.

Suomessa on herännyt keskustelu ulkomaalaisen työvoiman laittomasta hyväksikäytöstä. Meri sanoo Iltalehden haastattelussa pitävänsä työperäistä hyväksikäyttöä vakavana ilmiönä.

Halla-aho puhui ”signaalipolitiikasta”

Tuskin on yllätys, että perussuomalaisia edustava ministeri vyöryttää syytä ensiksi sille, että Suomeen on tullut maahanmuuttoa tai ”matalapalkkamaahanmuuttoa”. Meri vaatii hillittyä maahanmuuttopolitiikkaa.

– Ihmisillä, jotka tulevat kulttuureista ja muutenkin pidemmältä vähän epätyypillisistä demokratioista, ei ole osaamista ja ymmärrystä työsuhteista. Sitten tietyt tyypit, joista osa on myös itse maahanmuuttajia, käyttävät hyväkseen näitä ihmisiä.

Vuonna 2020 perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoi, että alipalkkauksen kriminalisointi olisi ”signaalipolitiikkaa” ja todellinen ongelma on, että Suomeen pääsee liian vähäisillä tuloilla töihin.

Meri jatkaa samalla linjalla ja sanoo, että Suomeen voi tulla työhön, mutta palkalla pitäisi voida elää, jottei tule hyväksikäytetyksi. Meri nostaa esiin hallituksen päätöksen nostaa työntekijän oleskeluluvan edellyttämä tuloraja 1 600 euroon.

Työperäistä hyväksikäyttöä kokeneiden joukossa on myös sotaa paenneita ukrainalaisia, jotka perussuomalaisetkin ovat erityisesti toivottaneet tervetulleiksi. Tästä keskusteltaessa Meri toteaa, ettei minkään maan kansalaisia saa käyttää hyväksi.

Vaateita oppositiosta

STT:n viikonloppuisessa kohua herättäneessä jutussa käsiteltiin Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työntekijöiden oloja. Toimittaja Paavo Teittisen tuoreessa kirjassa nostetaan esiin väitettyä monilla aloilla tapahtuvaa ihmiskauppaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Jälleen kerran pinnalle nousseet karut tiedot ovat saaneet niin oppositiopuolueet kuin ay-liikkeen vaatimaan hallitukselta toimia.

Työministeri Matias Marttinen (kok) on ehtinyt tuomita väitetyt Meyerin Turun telakan alihankintaketjun laiminlyönnit sanoen, että Suomessa on maksettava kaikille työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sisäministeri Mari Rantasen (ps) STT:lle lausuman mukaan hallituksen työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma on vastaus ukrainalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön ja lainsäädännön ongelmat on selvitettävä.

Vain vasemmistoliitto ajanut

SDP:stä ja vasemmistoliitosta on tivattu muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille.

Leena Meren mielestä alipalkkausta ei pystytä kriminalisoimaan erillisellä pykälällä ilman minimipalkkalakia. Hän perustelee kantaansa sillä, että näin lausutaan viime kaudella tehdyssä selvityksessä ja sanoo keskustelleensa asiasta myös ministeriön virkamiesten kanssa.

Selvityksessä tosin lukee myös, että jos alipalkkauksen kriminalisointeja halutaan laajentaa, vähimmäispalkasta säätäminen lailla olisi ”luultavasti” tarpeellista.

Meri painottaa, että jo nykyinen lakikin mahdollistaa alipalkkaukseen puuttumisen ilman erillistä pykälää.

Toivoo nopeuttamista

Meri nostaa esiin, että oikeusministeriössä on edellisen hallituksen työn pohjalta käynnissä rikoslakihanke. Nykyinen kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä korvattaisiin kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä.

Laki on määrä esitellä vasta ensi vuonna viikolla 11 eduskunnalle. Meri on toivonut ministeriössä hankkeen nopeuttamista.

Työntekijäkeskuskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat jättäneet lakihankkeeseen yhteisen lausunnon ja Teollisuusliitto omansa. Ne vaativat alipalkkauksen lisäämistä hallituksen esitykseen.

Teollisuusliiton mukaan alipalkkauksen kriminalisoinnin tai esimerkiksi Norjan mallin mukaisen palkkavarkauden kriminalisointi riittävillä rangaistuksilla olisi tehokkain keino kitkeä työperäistä hyväksikäyttöä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Antti Mannermaa

Meri sanoo, että esimerkiksi SAK:n Jarkko Eloranta on katsonut, ettei minimipalkkaa pidä laittaa lakiin vaan nykyinen työehtojärjestelmä on hyvä. Ministeri epäileekin, että hallituksen työperäistä hyväksikäyttöä koskevat tiukennukset eivät kelpaa, koska hallitus on väärä. Tosin Eloranta on nähnyt, että alipalkkaus voidaan kriminalisoida myös työehtosopimuksiin perustuvassa järjestelmässä, jos vain tahtoa on.

SAK yhä eri linjalla

SAK:n juristi Paula Ilveskivi katsoo, että alipalkkauksen kriminalisointi ilman minimipalkkaa olisi mahdollinen, koska työehtosopimusjärjestelmällä ja yleissitovuudella on lakiperusta.

Kiskonnasta rankaiseminen ei Ilveskiven mukaan vastaa kaikkiin alipalkkaustilanteisiin.

Työntekijäkeskusjärjestöt katsoivat lausunnossaan, että kiskonta työelämässä -säännös mahdollistaa puuttumisen vain osaan alipalkkaustapauksista. Sen soveltaminen edellyttää kuitenkin erityisten olosuhteiden – kuten uhrin taloudellisen ahdingon, riippuvuussuhteen tai ymmärtämättömyyden – täyttymistä. Siksi suuri osa alipalkkauksesta jää rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle.

”Eihän se näinkään voi olla”

Kun Merelle mainitsee, että alipalkkauksen kriminalisointi on ay-liikkeen mukaan mahdollista myös työehtosopimuksiin pohjaavassa järjestelmässä, ministeri tuo esille rikosoikeudellisen rangaistavuuden ja palkkariitojen suhteen.

– Jos ajattelen esimerkiksi Norjan mallia, josta he puhuvat, että aina jos maksaa vähemmän palkkaa, se on rikos. No entäs, jos joku on työsuhteessa ja on sitä mieltä, että teki ylitöitä ja työnantaja sitä mieltä, ettei tehnyt, onko se heti rikosoikeudellinen asia vai palkkariita-asia?

– Minun mielestäni ay-liike on nyt jotenkin laajentamassa tätä, että pitäisi jo kaikki palkkariita-asiatkin viedä rikosasioiksi. Eihän se näinkään voi olla, Meri sanoo.

Ministeri pyytää kysymään ay-liikkeeltä, onko todellakin näin. Hän jatkaa nostamalla esimerkin.

– Monet opiskelijat ovat nuorena menneet ensimmäisen työkokemuksen saadakseen johonkin harjoittelijaksi. Voi olla, että joidenkin tulkintojen mukaan palkka ei ole täysin kelvollinen, mutta jos itse tietoisena haluat tehdä tämäntyyppistä työtä, pitäisikö sen olla kriminalisoitu? En tiedä, hakeeko ay-liike nyt tätä tässä.

Paula Ilveskivi huomauttaa, että palkkariita-asiat siviiliprosessina ovat kalliita. Rikosprosessi tulisi halvemmaksi.

– Moniko pienipalkkainen lähtee ajamaan siviilikannetta työnantajaa vastaan?

Kriminalisoinnilla olisi Ilveskiven mielestä myös yleisesti estävä vaikutus työperäiseen hyväksikäyttöön.

– Nythän työnantajien kiinnijäämisriski ja seuraamusten riski on olematon.

Väärin toimivat työnantajat saavat kilpailuetua ja valtio häviää verokertymien ja sosiaalivakuutusmaksujen kutistuessa.

– Tämä rapauttaa sekä veropohjaa että sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoituspohjaa, Ilveskivi jatkaa.

Kannattaa kanneoikeutta

Meri pitää valmistelussa olevia työperäisen maahanmuuton lakimuutoksia kattavina. Hän viittaa esimerkiksi siihen, että uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi myös törkeä kiskonta työelämässä. Siitä tuomittaisiin vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistus.

Meri ilmoittaa itse kannattavansa myös oppositiosta vaadittua kanneoikeutta ammattiliitoille puuttua työntekijöiden ongelmiin näiden puolesta.

– Henkilökohtaisesti pidän sitä hyvänä, mutta tämähän ei liity rikosasioihin. Kanneoikeus voisi olla ay-liikkeellä tai työsuojeluviranomaisilla.

Asiaa ei kuitenkaan ole hallitusohjelmassa.

– Jos sitä halutaan lähteä selvittämään, työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö voisivat yhdessä katsoa sitä, hän pohtii.

Meren mielestä myös tilaajavastuulain kiristäminen ja veronumeron käytön laajentaminen kuulostavat järkeviltä ideoilta.