Yrityskaupat|Miki Kuusi muuttaa Lontooseen Deliveroon toimitusjohtajaksi. Kuusi kiistää kuitenkin jyrkästi, että hän lähtisi Lontooseen veropakolaiseksi. Hän sanoo, ettei arvosta niitä suomalaisia yrittäjiä, jotka muuttavat maasta veroja pakoon.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi siirtyy Deliveroon toimitusjohtajaksi Lontooseen.
Yhdysvaltalainen Doordash osti brittiläisen Deliveroon noin 3,2 miljardilla eurolla.
Kuusi jatkaa Doordashin kansainvälisten toimintojen johtajana ja Woltin hallituksen puheenjohtajana.
Kuusi kiistää muuttavansa Lontooseen verosyistä. Jos veronmaksu jatkuu entiseen malliin, Kuusi tulee maksaneeksi jo tänä vuonna 100 miljoonaa euroa veroja Suomeen.
Yhdysvaltalainen lähettijätti Doordash kertoi torstaina saaneensa brittiläisen Deliveroo-lähettiyhtiön oston päätökseen. Kauppahinta on 2,8 miljardia puntaa eli noin 3,2 miljardia euroa.
Kaupan yhteydessä Deliveroon perustaja ja toimitusjohtaja Will Shu lopettaa työnsä yhtiössä. Uudeksi toimitusjohtajaksi tulee Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi, joka on johtanut perustamansa yhtiötä noin 11 vuoden ajan.
Woltin uudeksi toimitusjohtajaksi nousee Woltin operatiivinen johtaja Marianne Vikkula.
Kuusi kertoo jatkavansa edelleen Doordashin kansainvälisten toimintojen johtajana ja Woltin hallituksen puheenjohtajana.
Woltista tuli Doordashin kansainvälisen laajentumisen pääväline, kun Doordash neljä vuotta sitten osti Woltin noin kahdeksan miljardin dollarin kauppahinnalla. Nyt toiseksi tukijalaksi tulee Deliveroo, jolla on yhdeksässä maassa 130 000 lähettiä.
Kaupan jälkeen markkina-arvoltaan yli sadan miljardin dollarin arvoinen Doordash-konserni palvelee 40 maassa yli 50 miljoonaa asiakasta kuukaudessa.
Kuusi kertoo tehneensä neljän viime vuoden ajan käytännössä kahta työtä Woltin toimitusjohtajana sekä Doordashin johtoryhmän jäsenenä ja kansainvälisten toimintojen johtajana.
”Nyt käytännössä luovun toisesta näistä hatuista ja otan uuden hatun, joka on tämä Deliveroo-hattu.”
Kuusi täytti hiljattain 36 vuotta. Hän on johtanut perustamaansa Woltia noin 11 vuoden ajan.
”Menen firmaan, jota en ole perustanut. Se on ammatillisesti kiinnostavaa.”
Kuusi kertoo, että hän, Doordashin toimitusjohtaja Tony Xu ja Deliveroon toimitusjohtaja Will Shu tapasivat yhdessä ryhmänä ensi kerran kaksi vuotta sitten Helsingin hotelli Havenissä Slushin aikaan.
Ensimmäinen ostoyritys tehtiin seuraavana keväänä, kun Deliveroon kurssi oli laskenut roimasti.
”Tämä on aika julma markkina monille pienemmille itsenäisille toimijoille. Käytännössä nyt esimerkiksi Uber, [kiinalainen] Meituan ja Doordash vetää tosi hyvin, useilla muilla on vaikeampaa.”
Doordashin hallitus päätti Deliveroon ostosta viime keväänä. Samalla Kuusi sitoutui käytännössä Deliveroon johtajaksi Lontooseen.
Lontooseen Kuusen perhe muuttaa ”toistaiseksi”.
”Sinne mennään ja katsotaan joudutaanko tulemaan maitojunalla takaisin.”
Kuusi kertoo toivovansa, että hän voi auttaa suomalaisia startup-yrittäjiä Lontoossa samalla lailla niin kuin Mårten Mickos aikoinaan auttoi suomalaista startup-väkeä Kalifornian Piilaaksossa.
”Suomalaisten startupien auttaminen on joka tapauksessa lähellä sydäntä.”
Vauraat yrittäjät ovat usein muuttaneet Englantiin verosyistä, koska sinne muuttamalla on varsin helposti voinut välttää osakkeiden luovutusvoittoveron maksun.
Kuusi kiistää kuitenkin jyrkästi, että hän lähtisi Lontooseen veropakolaiseksi.
Wolt-osakkeiden arvonnousu on jo kertaalleen verotettu Doordash-kaupan yhteydessä.
Doordash-kaupan yhteydessä Woltin väelle sovituista 500 miljoonan euron osakekannustimista täytyy puolestaan maksaa tuloveroa joka vuosi, kun uusia osakkeita annetaan kuin palkkana. Siksi niitä myös verotetaan henkilön tuloverotuksella.
Woltin tämä kannustinohjelma päättyy ensi vuoden puolivälissä, joten valtaosa kannustimista verotetaan Suomessa.
”Lontoossakin niistä maksetaan tuloveroa, joka on käsittääkseni 46 tai 48 prosenttia”, Kuusi kertoo.
”Tulen parhaan ymmärrykseni mukaan joka tapauksessa näkymään verolistoilla Suomessa vielä tänä syksynä, ensi syksynä ja sitä seuraavana syksynä”, Kuusi arvioi.
Kannustinohjelman parissa olevien työntekijöiden ilona on, että 500 miljoonan osakepotti hankittiin kannustimiksi juuri kun Doordashin kurssi oli romahtanut 67 dollariin.
Nyt osakkeen hinta on nelinkertainen, eli jokainen alunperin vaikka miljoonan euron arvoinen kannustin on muuttunut Doordashin menestyksen siivittämänä neljäksi miljoonaksi.
”
”Meillekin tulee aina lunta tupaan, kun verolistat julkaistaan.”
Kuusi silmin nähden vaivaantuu, kun hänelle puhuu verosuunnittelusta.
Hän sanoo, ettei arvosta toimintatapaa, jossa joku rakentaa yhtiötä 10 vuotta Suomessa ja muuttaa sitten taktisesti pois välttääkseen kaiken veronmaksun Suomeen.
”Minusta se on väärin. Mutta tiedän myös ihmisiä, jotka ovat tehneet niin.”
Sitä hän sanoo ymmärtävänsä paremmin, jos muuton syynä on julkisuuden välttely tai se, ettei perheestä tule jonkinlainen ”kohde”.
”Meillekin tulee aina lunta tupaan, kun verolistat julkaistaan.”
Kuusi muistuttaa, että jos hän olisi halunnut minimoida veronsa, hän olisi voinut muuttaa Suomesta jo 2021 ennen kuin Doordash-kauppa julkistettiin.
”Siitä olen tosi ylpeä, että kukaan Woltin perustajista tai johdosta ei muuttanut maasta.”
Jos Kuusi maksaa vielä tänä vuonna samaa rataa veroja kuin viime vuosina, hän tulee pian maksaneeksi Suomeen noin sata miljoonaa euroa henkilöveroja.
Vastaavaan määrään ovat tiettävästi päässeet vain Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Mutta mikä tekee Miki Kuusesta onnellisen veronmaksajan? Useille yrittäjillehän verojen minimointi tuntuu olevan suorastaan ylpeyden aihe.
Kuusi kertoo oman ajattelunsa pohjautuvan erilaisten skenaarioiden miettimiseen.
”Aamulla herää ja on silleen, että mitä jos kaikki menee kuin elokuvissa. Ja illalla menee nukkumaan ja on maailman pahin pessimisti ja pelkää omaa varjoa”, hän lainaa Mårten Mickosin joskus kertomaa kuvausta yrittäjän arjesta.
Usein näkee myös kuinka pienestä on kiinni, että kaikki olisi mennyt ihan eri tavalla, Kuusi sanoo.
Hänelle yksi tällainen avainkokemus tuli pyöräillessä sateella, kun rengas ajautui ratikkakiskolle ja hän lensi tangon yli. Ilman kypärää olisi käynyt tosi pahasti. Kuusi kiittelee vuolaasti Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen mukana tuomaa terveydenhuoltoa ja muuta hyvää.
Hänen mielestään yhteiskunta ei toimi, jos hyväosaiset katsovat nenänvarttaan pitkin huonommat kortit käsiinsä saaneita.
”Nautimme kaikki siitä yhteiskuntarauhasta, turvallisuudesta ja muusta hyvästä, joka tämän mukana tulee. Sen takia minulle on vaikea ajatus, että kun asiat menee hyvin, kikkailee asiat niin, ettei osallistu yhtään siihen.”
Haastattelun lopuksi Kuusi haluaa puhua kolmesta asiasta, jotka häntä Suomessa huolestuttavat.
Ensimmäinen huoli liittyy siihen, kuinka välillä tuntuu että olemme kansakuntana ikään kuin menettäneet uskon tulevaisuuteen viime vuosien aikana.
”Nyt menee huonosti, mutta kohta menee vieläkin huonommin. Nyt leikataan, mutta kohta pitää leikata vielä lisää.”
Toinen huoli liittyy yleismaailmalliseen kahtiajakoon, jota internet vahvistaa.
Kolmas ongelma on siinä, että poliitikkojen fokus on edelleen pitkälti perinteisten toimialojen ja teollisuuden edellytysten luomisessa, sen sijaan että mietittäisiin miten saataisiin syntymään uusia yrityksiä ja työtä uusille toimialoille.
”Epämiellyttävä totuus taitaa olla, ettei meillä ole varaa nykyisen kaltaiseen järjestelmään, mutta meidän on vaikea hyväksyä sitä.”
”Hallitusta ja poliitikkoja ei käy yhtään kateeksi.”
Silti tekemisien meiningissä on eri maissa eroja.
Kuusi kertoo esimerkkinä Kreikan, joka oli talouskriisin jälkeen pakotettu uudistuksiin. Hän kertoo tavanneensa 2020 kaksi työministeriä.
”Toinen oli Kreikan työministeri ja toinen Suomen. Suomen työministeriltä pyydettiin tapaamista, Kreikan työministeri pyysi tapaamista. Kreikan työministerin kanssa tapaaminen alkoi sillä, että hän avustajineen sanoi, että he arvostavat sitä, että työllistämme paljon nuoria ihmisiä. He halusivat järjestää asian yhteiskunnallisesti järkevästi ja heillä oli ajatus siitä miten se tehdään.”
Suomessa työministeri [Tuula Haatainen (sd)] päätti palaverin sanomalla ”good luck pojat teidän juttunne kanssa”, Kuusi kertoo.
Kreikassa valmistui kaksi vuotta myöhemmin laki alustataloustyöstä. Kuusi kertoo, että sen yksityiskohdista Wolt neuvottelee paikallisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa, ja asiat toimivat.
Sen sijaan Woltin kotimaassa yhtiön 11-vuotisen toiminnan aikana ei ole lainsäädännön tai politiikan saralla saatu aikaiseksi juurikaan mitään, joka yrittäisi ratkaista sen miten lähettien tai 200 000 muun itsensätyöllistäjän työt pitäisi järjestää, Kuusi harmittelee.
”Me olemme tuudittautuneet menneeseen emmekä yritä tehdä vaikeita päätöksiä ja muutoksia. Se on tavallaan masentavaa, miten suuri ero Suomessa tekojen ja juhlapuheiden välillä vallitsee.”