STTK:n ekonomisti kritisoi hallituksen esittämää esitystä siitä, millainen velkajarru Suomeen päätettäisiin.
Patrizio Lainà maalaa synkkää kuvaa velkajarrusta. Jukka Eratuli
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà lausui kovaa kritiikkiä hallituksen ehdottamalle velkajarrumallille keskiviikkoillan Ylen A-studiossa.
Lainà sanoi, että Orpon (kok) hallituksen esittämän velkajarrun käyttöönotossa riskinä olisi, että talouskasvu hyytyisi merkittävästi ja se voisi johtaa massiivisen luokan sopeutuksiin.
– Esimerkiksi yli 20 miljardia euroa voidaan joutua sopeuttamaan yhden hallituskauden aikana, mikä tarkoittaisi mittaluokallaan sitä, että koko julkinen terveydenhuolto lakkautettaisiin, lopetettaisiin kokonaan, Lainà sanoi.
Hänen mukaansa epärealistisen luokan sopeutusvaatimukset vievät uskottavuutta velkajarrun toteutuskelpoisuudelta. Lisäksi hänestä ison mittaluokan sopeutukset osuisivat usein matalasuhdanteen ajanjaksolle, mikä entisestään heikentäisi talouskasvua.
Lainán kanssa keskustelemassa oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas, joka oli velkajarrumallin kannalla, ja hänestä Suomen mallin tulisi olla tiukempi kuin mitä EU vaatii. Hän sanoi, että velkaa on pakko pystyä hallitsemaan, koska nykyisellä Suomen velkatasolla julkinen talous ei kestä. Hän huomautti, että nykymenolla Suomen velkataso on lähenemässä 90 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt).
Eduskunnassa työryhmä neuvottelee parhaillaan velkajarrusta. Puolueet ovat mallin yksityiskohdista erimielisiä.
Lähtökohtana on EU:n vaatimus siitä, että finanssipoliittiset säännöt pitää sisällyttää Suomen lainsäädäntöön ensi vuoden alusta. Kansalliset lisävaatimukset tulisivat voimaan vasta 2031 alkaen.
EU:n vaatimustaso on, että jäsenvaltion velan suhde bkt:seen saa olla enintään 60 prosenttia. Orpon (kok) hallitus haluaisi, että velkasuhde taitettaisiin 40 prosenttiin noin prosentilla vuodessa. Puolueilla on nyt kiistaa siitä, kuinka kireällä tahdilla velkasuhdetta kurotaan umpeen ja mitä lakiin kirjataan.