Tuoreessa virtuaalitodellisuuden avulla toteutetussa tutkimuksessa aivot näyttivät virittyvän hälytystilaan pelkästä sairauden uhasta.
9.8. 13:00
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pelkkä sairaan ihmisen näkeminen herkistää elimistön ja voi virittää ihmisen immuunipuolustuksen, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa 248 koehenkilölle näytettiin eri etäisyyksiltä virtuaalisia hahmoja. Ne näyttivät ulkoisesti sairailta tai terveiltä.
Tutkijoiden mukaan kehon puolustussolut näyttävät reagoivan myös havaittuun tartunnan uhkaan, ei vain suoraan altistumiseen.
Löydöt viittaavat siihen, että aivot ja kehon puolustus pystyvät nopeaan yhteistyöhön, kun ihminen havaitsee uhan ympäristössä.
Ihminen aivastaa muutaman metrin päässä. Hän ottaa nenäliinan esiin juuri ennen pärskähdystä.
Näit sen. Tieto aivastuksesta voi aiheuttaa sen, että kehosi puolustavat solut alkavat valmistautua mahdolliseen pisaratartuntaan.
Näin voi käydä, vaikka ihminen aivastaa kaukana, metrien päässä sinusta.
Pelkkä sairaan ihmisen näkeminen voi nimittäin laukaista aivoissamme hälytyksen, kertoo Nature Neuroscience -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus. Aivot alkavat silloin vahtia tavallista tarkemmin ympäröivää tilaa ja jäljittää uhkia.
Tutkimuksesta kertovat myös Science News ja Science Alert.
Tutkimuksessa hyödynnettiin virtuaalitodellisuutta (VR), jonka avulla 248 osallistujalle näytettiin eri etäisyyksillä virtuaalisia ihmishahmoja, avatareja. Ne olivat ulkoisesti joko terveitä, tartuntaa levittäviä tai pelokkaita.
Koetta johti immunologi Sara Trabanelli Lausannen yliopistosta Sveitsistä.
Yksi hahmo näytti selvästi sairauden tai tulehduksen merkkejä. Silloin koehenkilöiden aivot asettuivat äkisti hälytystilaan.
Kun koehenkilöt toisaalta näkivät terveen näköisen hahmon, aivot eivät osoittaneet merkkejä hälytystilasta. Myöskään veriarvoissa ei silloin näkynyt merkkejä siitä, että immuunipuolustus olisi virittynyt.
TOISESSA kokeessa VR-laitteita käyttäviä pyydettiin painamaan nappia, kun he tunsivat kosketuksen kasvoillaan.
Kun koehenkilöä tuntui koskettavan sairas hahmo, osallistujat painoivat nappia nopeammin verrattuna siihen, kun he näkivät pelokkaan tai neutraalin hahmon.
Tämä viittasi siihen, että heidän aivonsa olivat valmiina. Aivot olivat jo aiemmin tunnistaneet sairaan hahmon.
Kun koehenkilö näki sairaan hahmon etäältä, hänen aivonsa reagoivat myös eri tavalla verrattuna siihen, että hän näki neutraalilta tai pelokkaalta näyttävän hahmon.
Mielenkiintoista kyllä, jotkut aivojen aktivoituneista alueista olivat silloin samoja kuin ne, jotka voivat aktivoitua, kun ihminen saa influenssarokotteen.
Tilastollisesti voitiin havaita, että aivojen havaitsema uhka selitti suurelta osin syntyneen immuunivasteen.
Immuunipuolustusta hoitavat kehossa esimerkiksi imusolut. Niiden määrä veressä voi kohota silloin, kun keho altistuu suoraan taudinaiheuttajalle.
Mutta pelkkä mahdollisuus sille, että taudille voi altistua, voi riittää.
”Koe osoitti, että kehon puolustussolut reagoivat tartuntoihin paitsi kehossa, myös silloin, kun ne havaitaan mahdollisena uhkana”, kirjoittavat tutkijat.
Aivojen eri osat, kuten hypotalamus, näyttävät viestivän kehon immuunijärjestelmän kanssa. Tämä antaa keholle aikaa valmistautua.
Vaaran uhan tajuaminen on nähtävästi kehittynyt ihmisen evoluutiossa ”taistele tai pakene” -reaktiona.