Toimittajat tulevat katoamaan tekoälyn kehittymisen myötä. Tällaiseen tulokseen päätyi teknologiayhtiö Microsoftin tekemä tutkimus. Sen mukaan toimittajat ovat yksi niistä 40 ammattiryhmästä, jotka ovat vaarassa tekoälyn takia.
Tampereen yliopiston journalismin tutkijatohtori Pauliina Penttilä on eri mieltä tutkimuksen kanssa.
– En oikein usko siihen, koska tekoäly ei tuota uutta tietoa. Tekoäly hakee tietoa internetistä. Toimittajat kuitenkin hakevat myös paljon sellaista tietoa, jota ei internetistä löydy, Penttilä huomauttaa Verkkouutisille.
Penttilä muistuttaa myös, ettei tekoälyllä ole kokemusta maailmasta ja arjesta, jossa elämme.
– Koska se ei ole olemassa fyysisesti elämässämme, sillä ei voi olla tietoa tai samaistumispintaa siitä, millaisessa maailmassa ihmiset elävät. Tekoäly ei osaa tarkastella asioita yksilön näkökulmasta tai arvioida, millainen tieto on relevanttia ja mikä ei. Eikä sitä, keneltä asioista kannattaa kysyä ja millaisia asioita kannattaisi kysyä.
Muun muassa edellä mainittujen syiden takia hän ei pidä kovin todennäköisenä, että toimittajien olisi syytä olla huolissaan työpaikkojensa tulevaisuudesta ainakaan lähitulevaisuudessa.
Tutkimustulosta käsiteltäessä Penttilä myös muistuttaa, että kyse on teknologiayhtiön tekemästä tutkimuksesta.
– Taustalla voi olla Microsoftin oma näkemys siitä, että teknologiayhtiöt tuottavat kasvavissa määrin tietoa yhteiskunnassa ja esimerkiksi Microsoft korvaisi perinteiset journalistiset toimijat. Kaupallisten tahojen tutkimuksia tulkitessa kannattaa aina kiinnittää huomiota, kenen tekemä tutkimus se on ja millaisista näkökulmista se on tehty.
Myös monet muut ovat tuoneet esiin näkemyksensä siitä, että Microsoft antaa ammattikuntien tulevaisuudesta liian yksioikoisen ja liioitellun kuvan. Microsoftin mielestä esimerkiksi historiantutkijat ovat vaarassa kadota, koska tekoäly osaa etsiä tietoa verkosta eri lähteistä. Totuus historiantutkimuksesta on tuskin näin yksioikoinen eikä historiantutkijan työ ole sitä, että se vain kerää tietoa eri arkistolähteistä.
Tekoälyn luoma kuva tilanteesta, jossa irtisanotut ihmistoimittajat poistuvat työpaikaltaan.
Tekoäly etsii tietoa, mutta ei arvioi sen luotettavuutta
Tekoälyn eduksi nähdään monesti se, että se osaa etsiä tietoa verkosta nopeasti ja tehokkaasti. Toimittajan työssä tästä on apua etenkin tiedonhaussa ja taustatiedon keräämisessä. Aiheesta keskustellessa monelta on kuitenkin unohtunut se, että tekoäly ei arvioi tietojen luotettavuutta eikä se millään tavalla varmista, ovatko sen antamat tiedot oikeita vai vääriä.
Juuri näistä syistä tekoäly ei kykenisi itsenäisesti toimimaan journalistina.
– Jokainen esimerkiksi Chat GPT:tä käyttänyt tietää, että se antaa sujuvia vastauksia, jotka voivat olla aivan puuta heinää. Se osaa kuulostaa vakuuttavalta, mutta sen antamat tiedot eivät välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Se on tällä hetkellä suurin ongelma, että tekoäly ei ole luotettava.
Siinä mielessä tekoäly on hänen mukaansa hyvin riskialtis työkalu toimittajille.
– Kaikki tekoälyn antama tieto pitää aina varmistaa muualta, Penttilä toteaa.
Monissa toimituksissa on otettu käyttöön erilaisia tekoälytyökaluja, niin Suomessa kuin ulkomailla. Penttilän mukaan joissain tilanteissa tekoälyllä toimivat työkalut voivat jopa parantaa toimituksen työskentelyä. Esimerkkinä hän mainitsee botin, joka osaa etsiä verkosta sellaista aineistoa, joka muuten voisi jäädä toimittajilta huomaamatta.
Tekoäly voi olla toimittajalle tehokas apuväline myös tekstien oikoluvussa. Yksi asia on kuitenkin hyvä muistaa: tekoäly on apuväline, ei sisällöntuottaja. Toimittaja ei missään tilanteissa saa luovuttaa omaa ajatteluaan tai harkintaansa tekoälybotin vastuulle.
Tekoälyä käyttäessä kannattaa muistaa myös eräs asia. Kyseessä ei ole mikään itsenäinen toimija vaan ihmisen luoma väline. Tekoälyn kehittäjällä on aina vaikutusmahdollisuutta siihen, millaisia näkemyksiä tekoäly tuo esiin ja millaisia näkökulmia se jättää huomioimatta.
– Kaikkien ihmisryhmien näkemykset eivät ole löydettävissä verkosta, joten tekoälyn luomat vastaukset voivat antaa myös vääristyneen vaikutelman asioista. Sekin on vallankäyttöä, millaiset ja keiden näkemykset ovat tekoälyn kehittäjien mielestä tärkeitä ja mitkä eivät, Penttilä sanoo.
Deskissä työskentelevät toimittajat voivat olla vaarassa
Tutkijatohtorin mukaan on tiettyjä toimittajan työtehtäviä, joita tekoälylle voidaan tulevaisuudessa siirtää. Esimerkkinä hän mainitsee niin sanotun deskityön. Sillä tarkoitetaan toimittajia, jotka tuottavat nopeita verkkouutisia esimerkiksi tiedotteiden pohjalta.
– Heidän kohdallaan riski voi olla suurin, että tekoäly tulee viemään työtehtäviä, Penttilä pohtii.
Perinteisesti deskityö on ollut toimitusten hierarkiassa vähiten arvostettua työtä. Työtä tehdään vuoroissa aamuvarhaisesta iltamyöhään, myös viikonloppuina ja juhlapyhinä. Tyypillisesti deskivuoroissa ovat etenkin nuoret, juuri alalle tulleet toimittajat.
Penttilä muistuttaa, että vähäisestä arvostuksesta huolimatta deskityö on medioille arvokasta. Monien medioiden luetuimmat jutut ovat juuri verkkodeskin tuottamia pikauutisia. Penttilä myös muistuttaa, että deskissä työskentely on monelle toimittajalle opettavaista ja hyödyllistä. Nopeatempoinen deskityö opettaa työskentelemään ripeästi sekä tunnistamaan, mitkä asiat ovat uutisoinnin kannalta oleellisia ja mitkä eivät.
Hän arvioi, että tekoälyn kehittyminen tulee vapauttamaan toimittajia yhä enemmän työpöydän ääreltä muihin tehtäviin. Kun tekoälybotti hoitaa nopean verkkouutisoinnin ja esimerkiksi onnettomuuksista raportoinnin, toimittajat voivat keskittyä muihin tehtäviin.
– Tietysti silloinkin jonkun ihmisen pitää valvoa tekoälyn työskentelyä. Ehkä tulevaisuuden verkkodeskissä istuu joku päällikkötoimittaja vahtimassa bottien tekemisiä, Penttilä toteaa.
Journalistisen tekoälybotin käyttöönotto ei välttämättä ole edes kaukaista tulevaisuutta. Tampereen yliopistolla on käynnistetty kokeileva tutkimus, jossa tekoälybottia koulutetaan journalistiseen työskentelyyn. Hankkeessa tutkitaan, onko uutistoimituksen kaltainen tekoälyavusteinen ohjelma mahdollista rakentaa. Hankkeessa botille muun muassa syötetään tietoja, millä perusteilla jokin asia voi olla uutinen ja mikä ei. Hankkeen toisena vetäjänä toimii journalistiikan professori Laura Ahva. Penttilä ei ole mukana edellä mainitussa tutkimushankkeessa.
Vaikka tämänkaltaiset tekoälybotit toimituksissa yleistyisivätkin, ne Penttilän mukaan tuskin kykenevät itsenäiseen työskentelyyn. Se ei ole lähitulevaisuutta, että tekoäly kirjoittaisi ja julkaisisi uutisia täysin itsenäisesti.
Myös Tampereen yliopiston hankkeessa tullaan arvioimaan, millaisiin tehtäviin tekoälyä journalismissa ei kannata käyttää.
Tekoälyllä ei tule olemaan vaikutuksia vain rivitoimittajien työskentelyyn. Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös toimitusten johdon tehtäviä ulkoistetaan tekoälylle. Tampereen yliopiston hankkeessa tehdään kokeilu, jossa kokeillaan niin sanotun päätoimittajabotin käyttöönottoa. Botille opetetaan Journalistin ohjeita ja Suomen lakia. Näiden tietojen pohjalta se pystyy arvioimaan, ovatko esimerkiksi lehden saamat oikaisuvaatimukset aiheellisia vai eivät.
Penttilän mukaan tällaiset työkalut voivat olla tehokkaita toimituksen työskentelyssä ja vapauttaa aikaa myös päällikkötoimittajilta. Se kuitenkin on täyttä utopiaa, että päätoimittajat korvattaisiin kokonaan tekoälybotilla, joka alkaisi määritellä median journalistista linjaa ja jakaa työtehtäviä alaisille.
Teknologian kehittyminen tarkoittaa myös sitä, että faktantarkastuksen merkitys kasvaa.
– Se on asia, missä toimittajien täytyy olla hyviä. Yksi kasvava taito on varmasti myös tekoälyn ymmärtäminen, Penttilä arvioi.
Nopeiden verkkouutisten teko saatetaan tulevaisuudessa siirtää tekoälyn hoidettavaksi. Jonkun pitää kuitenkin valvoa tekoälybottien työskentelyä. Tekoälyn luoma kuva.
Journalismin uskottavuus voi vaarantua
Millainen toimittaja tekoäly sitten olisi? Penttilän mukaan nykyisellä kehitystasolla se olisi todella tylsä eivätkä sen tekemät uutiset sisältäisi mitään yllättävää.
– Lisäksi se olisi hyvin epäluotettava. Jos olisin toimituksen esimies, en todellakaan palkkaisi sellaista toimittajaa, joka sekoilee, hallusinoi ja keksii juttuja, jotka eivät ole totta, Penttilä sanoo suoraan.
Tällaisella olisi vakavia seurauksia myös koko journalismin uskottavuudelle. Hänen mukaansa toimituksissa onneksi on ymmärretty hyvin se, ettei tekoälylle voi antaa mitä tahansa työtehtäviä. Toisaalta Penttilä huomauttaa, että monissa toimituksissa ovat niskassa taloudelliset paineet ja niukat resurssit. Se voi lisätä kiusausta antaa osa työtehtävistä tekoälyn vastuulle.
– Tämä saattaa jossain kohtaa johtaa siihen, että toimituksissa käytetään tekoälyä liikaa, Penttilä pelkää.
Hänen mukaansa onkin ajan kysymys, milloin jossain toimituksessa tapahtuu ikään kuin ”journalistinen onnettomuus” tekoälyn kanssa. Silloin julkaisuun on voinut mennä tekoälyn tuottamaa sisältöä, jonka luotettavuutta ei ole varmistettu ja tieto osoittautuu vääräksi.
– Se ei välttämättä tapahdu edes Suomessa vaan muualla. Uskon kuitenkin, että jonkinlainen katastrofi sen kanssa vielä tapahtuu, toivottavasti mahdollisimman pieni ja harmiton.
Internet mullisti toimittajan työn – tekeekö tekoäly nyt saman?
Tekoälyn yleistyminen voi tarkoittaa toimittajan työlle samanlaista murrosvaihetta kuin internetin yleistyminen aikanaan. 1990-luvun alussa toimittajana aloittanut Penttilä muistaa, miten internet mullisti toimittajien tiedonhankinnan.
Ennen internetiä kaikki tarvittava aineisto oli paperisessa muodossa. Tarvittavien asiakirjojen etsimiseen saattoi kulua pitkiäkin aikoja. Internetin yleistymisen myötä ja tiedonhankinta nopeutui. Samalla ihmisten tavoittamisesta on tullut helpompaa esimerkiksi sosiaalisen median ja sähköpostin ansiosta.
Teknologisen kehityksen hyvä puoli on ollut etenkin se, että samalla toimittajien aikaa on vapautunut tiedonhankinnasta muihin tehtäviin ja uutiset saadaan julkaistua nopeammin.
Resurssien vapautumisella on ollut myös kääntöpuolensa. Kun toimituksessa tarvitaan vähemmän resursseja, se tarkoittaa myös niiden vähentämistä.
– Toimittajia on nykyään vähemmän kuin ennen, Penttilä huomauttaa.
Hänen mukaansa voi olla, että toimituksissa eletään nyt eräänlaista uuden murroksen vaihetta. Tekoäly voi muuttaa toimittajien työtapoja yhtä merkittävästi kuin internet aikanaan.
– Mutta siihen on mielestäni vielä matkaa. Nykyisellä kehityksellä tekoäly on parhaimmillaankin kuin parempi Google-haku. Ja huonoimmillaan todella epäluotettava hakukone, Penttilä huomauttaa.
Toimittajan kannattaa panostaa sellaisiin taitoihin, joita tekoäly ei osaa. Esimerkkinä ovat hyvät sosiaaliset taidot. Tekoälyn luoma kuva haastattelutilanteesta.
Erikoistumisen merkitys korostuu
Puheet toimittajien korvaamisesta tekoälyllä ovat siis liioiteltuja. Työtehtävät muuttuvat ja työn tueksi tulee uusia apuvälineitä. Ihmisjournalistia tekoäly ei kuitenkaan ole syrjäyttämässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimittajien määrä voisi vähentyä tulevaisuudessa.
Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa toimittajat tekemään mielekkäämpää ja merkityksellisempää työtä samalla, kun tekoäly hoitaa mekaanisen työn. Samalla myös perinteiset hyvän toimittajan perustaidot korostuvat. Esimerkkinä Penttilä mainitsee hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot.
– Toimittajalla on tärkeää olla hyvä yleissivistys ja ymmärrystä yhteiskunnasta. Nämä ovat vanhoja toimittajuuden peruskiviä, joiden merkitys tulee todennäköisesti vain kasvamaan.
Penttilä suosittelee toimittajia myös erikoistumaan johonkin tiettyyn alaan.
– Enkä tarkoita sitä, että pitäisi erikoistua esimerkiksi politiikan tai talouden toimittajaksi. Voi erikoistua myös yksittäisiin itseään kiinnostaviin ilmiöihin.
Tällainen voi olla esimerkiksi sotahistoria. Etenkin tällä hetkellä aiheeseen liittyvä substanssiosaaminen on erittäin kysyttyä myös toimituksissa. Penttilä kannustaa opiskelemaan ja erikoistumaan sellaisiin aihealueisiin, joista on aidosti kiinnostunut.
– Sitten jos työt toimittajana jostain syystä loppuvat, jostain muualta voi löytyä töitä oman kiinnostuksen mukaan.
LUE MYÖS:
Tekoäly voi viedä työn jopa 40 ammattiryhmältä – he ovat suurimmassa vaarassa
Viekö tekoäly meiltä työt? Näillä aloilla riski on suurin
Tekoäly mullistaa: Nämä virheet pudottavat sinut työelämän kelkasta
Nämä julkisen sektorin työt siirretään tekoälylle