Alankomaiden puolustusministeriö julkaisi kuvan ilmavoimien F-35A-hävittäjästä, joka ottaa osaa Naton ilmapuolustustehtävään Puolassa.
Parisenkymmentä Venäjän laukaisemaa lennokkia tunkeutui Puolan ilmatilaan syyskuun 10. päivän vastaisena yönä. Nato-maiden hävittäjät ampuivat lennokeista eri lähteiden mukaan alas kolme tai neljä.
Alankomaiden puolustusministeriö julkaisi verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa kuvan yhdestä droonintappajasta: F-35A-hävittäjästä runkonumeroltaan F-027. Kone kuuluu ilmavoimien 313. laivueeseen, ja se on sijoitettu Puolaan ottamaan osaa Naton ilmapuolustusoperaatioon. Hollantilaishävittäjät ovat mukana operaatiossa marraskuun loppuun saakka.
Ilmavoittomerkintä on maalattu hävittäjän eturunkoon. The Aviationist -lehden mukaan siluetti muistuttaa iranilaisvalmisteista Shahed-taistelulennokkia. Venäjä valmistaa ja käyttää näitä lennokkeja nimellä Geran-2.
Kuva on otettu Alankomaiden puolustusministerin Ruben Brekelmanin syyskuun lopussa tekemän Puolan-vierailun aikana. Puolustusministeriö kertoi, että Brekelman sai vierailullaan lisätietoja ”Venäjän Shahed-droonien” alasampumisesta.
Lennokin alas ampunut kone on 313. laivueen F-35A-hävittäjä. Alankomaiden puolustusministeriön kuva. Kuva: Aaron Zwaal / Ministrie van Defensie
Kuva: Aaron Zwaal / Ministrie van Defensie
Lue lisää: Media: Norjassa uusi droonihavainto – näkyi lennonjohtotorniin
Katso Nopeat: Nato kehittää droonipuolustustaan
On kuitenkin epäselvää, kuinka moni Puolaan tunkeutuneista lennokeista lopulta oli Shahed- tai Geran-tyyppisiä. Puolan maaperältä löydettiin nimittäin jäänteitä Geraneita muistuttavista Gerbera-lennokeista, joita Venäjä käyttää lähinnä räjähteettöminä harhautusmaaleina.
International Institute of Strategic Studies -tutkimuslaitoksen tuoreen artikkelin mukaan ainakin viiden Puolan ilmatilaa loukanneen lennokin lentoreitti viittasi siihen, että ne olivat matkalla kohti Rzeszów-Jasionkan lentotukikohtaa. Nato käyttää tukikohtaa huoltokeskuksena, jonka kautta Ukraina saa huomattavan osan läntisestä ase- ja materiaaliavustaan.
Hävittäjien käyttö halpojen droonien ja lennokkien torjuntaan ei ole kustannustehokasta. Nato ja Euroopan unioni kehittävät sen vuoksi niin sanottua droonimuuria. Hanke pitää sisällään sekä sensoritekniikkaa että maahan sijoitettuja kevyitä järjestelmiä, jotka voivat tuhota tai häiritä miehittämättömiä ilma-aluksia.