KÖÖPENHAMINA EU-komissaarien Suomen-vierailuista on syntynyt kuva, että itärajan turvallisuushuolet ymmärretään EU:ssa hyvin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuskasi EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin helikopterilla itärajalle. Samalla reissulla von der Leyen vieraili myös Baltian maissa, Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa.
Parin viikon päästä hän esitti Unionin tila -puheessaan droonimuuria Venäjän-vastaiselle rajalle.
Liettulainen puolustuskomissaari Andrius Kubilius kävi viime viikolla Suomessa. Hänen mukaansa droonimuuri on osa EU:n itäisten osien suojelemiseen tarkoitettua pakettia.
Kubiliuksen vierailun yhteydessä pidettiin ensimmäinen droonikokous, johon osallistuivat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Romania, Bulgaria, Ukraina, Tanska sekä Unkari.
Droonimuuri joka suuntaan
Kun droonimuuri tuli jäsenmaiden johtajien pöydälle Kööpenhaminan epävirallisessa huippukokouksessa, yksituumaisuus muurista idän suojana mureni.
Italian pääministeri Georgia Meloni kehotti muistamaan myös EU:n eteläisen reunan. Droonimuuria tarvitaan sinnekin. Hänen mukaansa ei pidä tehdä virhettä niin, että tuijotetaan vain itärajaa.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis oli samoilla linjoilla.
Droonejahan voidaan lennättää missä päin EU:ta tahansa. Ne eivät vyöry rajan yli kuten panssarivaunut.
Viimeksi epäilyttäviä drooneja on lentänyt Tanskassa, ja syylliseksi epäillään Venäjää.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesi huippukokouksen tiedotustilaisuudessa, että kaikilta drooneilta ei pystytä koskaan suojautumaan, etenkin kun drooneihin liittyvä tekniikka kehittyy nopeasti edellä koko ajan.
Droonimuuria halutaankin nyt kaikille rajoille, 360 astetta.
Oikeastaan halutaan muurin sijaan kupoli koko EU:n ylle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron suhtautui epäluuloisesti etenkin droonimuuri-nimitykseen. Hänen mukaansa se yksinkertaistaa asiaa liikaa.
Todellisuudessa tarvitaan kehittyneitä varoitusjärjestelmä, droonien torjuntajärjestelmiä ja ilmatorjuntaa, hän luetteli.
Kaikesta tästä on tosin puhuttu droonimuurin yhteydessäkin.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius osoitti epäilyjä jo aiemmin. Hän ei lue sitä kiireellisimpien puolustushankkeiden joukkoon.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sentään muistutti, että uhkana on Venäjä ja siksi itärajan puolustukseen pitää panostaa.
EU-kassassa ei ole rahaa
Brysselistä pusketut asiat eivät useinkaan kelpaa jäsenmaille. Maiden johtajat haluavat säännöllisesti näpäytellä komissiota, että valta ei ole siellä.
Usein on kyse rahasta. Orpo korostaa, että nyt on idän ja pohjoisen vuoro, kun etelän maita on avustettu vuosia, ja pandemian aikanakin niille osoitettiin suurta solidaarisuutta.
Puolustuksesta on tähän asti huolehtinut kukin maa itse. Nyt ajatuksena on, että yhdessä saataisiin aikaan enemmän. EU:n tavoitteena on kohottaa näivettyneet puolustuskyvyt aivan uudelle tasolle vuoteen 2030 mennessä.
Nato vaatii osaltaan nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n oli tarkoitus kaivella rahoja kun Natossa linjataan, mitä hankintoja tarvitaan.
Mitään EU-kassaa ei kuitenkaan ole, vaan raha tulee jäsenmailta.
Seuraavassa vuonna 2028 alkavassa EU:n rahoituskehyksessä on luvassa 130 miljardia euroa puolustukseen, mutta rahaa tarvitaan nyt nopeammin.
Komissio tarjoaa jäsenmaille puolustushankintoihin niin kutsuttua SAFE-rahoitusta.
Siinä komissio ottaa 150 miljardia euroa lainaa, jota jäsenmaat saavat hakea.
Lainaan on pitänyt jo ilmoittaa kiinnostuksensa. Suomi kertoi olevansa halukas lainaamaan pienoisen summan. Osa maista saa markkinoilta lainaa EU:ta halvemmalla, ja Suomi on siinä rajamailla. Mieluiten Suomikin ottaisi EU-budjetista avustusta.
Droonimuurista odotetaan komissiolta linjauksia lokakuun lopun EU-huippukokoukseen. Orpolla on vielä kova työ vakuutella, että nyt on itärajan vuoro.
Pääministeri Petteri Orpo perustelee videolla, miksi myös eteläisen Euroopan maiden tulisi osallistua itärajan puolustuksen kustannuksiin: