HSL vastaa minisarjan saamaan kritiikkiin.

Tiina Lymi ohjasi HSL:n minisarjan. Roosa Bröijer

Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) tilaama tuore minisarja on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Tiina Lymin ohjaama viisiosainen Matka-sarja pyörii paraikaa Nelosella sekä syksyn aikana Jimillä. Sarja on nähtävillä myös maksuttomasti Ruutu-palvelussa ja HSL:n verkkosivuilla.

Helsingin Sanomien mukaan sarjan tuotantokustannukset ovat olleet noin 200 000 euroa. Samaan aikaan tiedossa on, että HSL:n tulos on yli 30 miljoonaa euroa miinuksella.

HSL:n markkinointi- ja brändipäällikkö Anu Koskinen kertoo Iltalehdelle, miksi HSL osti minisarjan. Tarkoituksena on ollut tarjota katsojille ajatuksia herättävää sisältöä ja sitä kautta herättää kiinnostusta joukkoliikennettä kohtaan.

Mainoskampanjasta sarjassa ei ole Koskisen mukaan kyse.

– Olemme pyrkineet luomaan kiinnostavaa tarinallista sisältöä, jonka tarkoituksena on kiinnostaa ja vaikuttaa. Kyseessä ei ole mainoskampanja, Koskinen avaa.

Sosiaalisessa mediassa sarjan julkaisu on herättänyt keskustelua. Esimerkiksi viestipalvelu Threadsissa on ihmetelty, miksi HSL on kustantanut minisarjan, eikä rahoja ole laitettu matkalippujen hintojen alentamiseen.

Matkalippujen hinnat ovat olleet koholla, mikä on herättänyt kritiikkiä. Asiasta on tällä hetkellä käynnissä kuntalaisaloite.

Sarjan tavoitteena on herättää kiinnostusta joukkoliikennettä kohtaan. Tuukka Lindholm / HSL

Koskinen kertoo Iltalehdelle, että sarja on kustannettu kokonaisuudessaan markkinointibudjetista. Se on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa vuodessa.

Koskinen toteaa, että lippujen hintoihin vaikuttavat erityisesti joukkoliikenteen taustalla oleva infrakorvausjärjestelmä sekä kasvavat liikenteen operointikulut. Sarjan kustannukset eivät ole Koskisen mukaan kytköksissä lippuhintojen korotuksiin.

– Meidän mittausten mukaan markkinointi tuo lipputuloja siihen käytettyjä kustannuksia enemmän, Koskinen kommentoi.

Koskinen kommentoi myös, etteivät markkinoinnin toimenpiteet lisää hintakorotuspaineita.

– Mitä enemmän ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, sitä vähemmän on hintakorotuspaineita lippujen hintoihin, Koskinen sanoo.