Venäjän energiantuonnin kieltävään lakiesitykseen esitetään nyt kovaa tiukennusta.
Ville Niinistö toimii kaasu- ja öljykiellon pääneuvottelijana EU-parlamentissa. Henri Kärkkäinen
Komission esitykseen venäläisen kaasun tuontikiellosta EU-alueelle ajetaan tiukkoja kiristyksiä Euroopan parlamentissa. Nyt mukana on myös venäläisen öljyn tuontikielto, jonka parlamentti haluaisi voimaan heti vuoden 2026 alussa.
Iltalehti kertoi toukokuun alussa, että komissio haluaa kieltää venäläisen kaasun tuonnin EU-alueelle kokonaan. Tähän mennessä venäläisestä energiasta riippuvaiset Unkari ja Slovakia ovat saaneet poikkeuslupia putkikaasun tuontiin. Ranska, Belgia ja Espanja tuovat edelleen nesteytettyä maakaasua Venäjältä.
Asetusesityksen toisena pääneuvottelijana toimiva europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) kertoo Iltalehdelle, että tiukennuksille on saatu laaja tuki EU-parlamentin poliittisista ryhmistä.
Useita kiristyksiä
Komission esityksessä venäläisen putkikaasun ja nestemäisen kaasun tuonti pitäisi lopettaa vuoden 2027 lopussa. Nyt parlamentti haluaa eroon pitkiin sopimuksiin annetuista joustoista ja kieltää lng:n ja putkikaasun jo vuoden 2027 alussa.
– Verrattuna komission alkuperäiseen esitykseen aikaistamme kaikkia takarajoja vähintään vuodella ja tuomme öljyn lainsäädäntökiellon piiriin. Se tulee jopa ensi vuoden alusta voimaan, mikä on hyvin tiukka linjaus, Niinistö sanoo.
Venäläisen kaasun spot-sopimusten kielto pysyisi ennallaan eli tulisi voimaan 2025 loppuun mennessä.
Venäläiseen öljyyn on jo kohdistettu EU-pakotteita, mutta jäsenmaiden johtajien pitää hyväksyä pakotteet kuuden kuukauden välein yksimielisesti. Tämä aiheuttaa ongelmia, koska Venäjä-mieliset Unkari ja Slovakia haraavat monesti vastaan. Lisäksi pakotteissa sallitaan kyseisille maille poikkeuslupia öljytuontiin.
– Tässä sitä poikkeusta ei ole, eli vaadimme myös Unkaria ja Slovakiaa lopettamaan venäläisen öljyn maahantuonnin, joka on kuitenkin euromääräisesti merkittävää, Niinistö sanoo.
Valtava rahasumma
Jos öljykielto tuotaisiin EU-tason lakiin, se olisi pysyvä. Samalla Venäjän fossiilisen energian viennistä saamat tulot tyrehtyisivät. Niinistö huomauttaa, että tutkimuslaitos Krean mukaan Venäjä sai viime vuonna 21,9 miljardia euroa energiatuonnistaan EU-alueelle.
– Se on määrällisesti suurempi kuin EU-maiden tuki viime vuoden aikana rahassa Ukrainalle.
Komission lakiesitys venäläisen kaasun ja öljyn tuonnista voidaan hyväksyä määräenemmistöllä jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa.
– Unkari ja Slovakia eivät voi estää sopua, Niinistö sanoo.
Parlamentin kannalla on takanaan laaja enemmistö, eli kokoomuksen EPP-ryhmä, sosialidemokraattien S&D, RKP:n ja keskustan Renew, perussuomalaisten ECR, vihreät ja vasemmistoryhmä.
Viesti hallitukselle
Koska kyseessä on vasta parlamentin kanta, lopullinen lakiesitys muotoutuu ministerineuvoston, komission ja parlamentin välillä käytävissä neuvotteluissa. Ministerineuvostolla on ratkaiseva kokous asiasta lokakuun puolivälissä.
– Olisi hirveän tärkeää, että Suomen hallitus ajaisi tiukinta mahdollista linjaa neuvoston puolella, Niinistö toivoo.