Juhlat|Nuoret pitävät yöelämän hengissä järjestämällä omaehtoisia underground-bileitä, sanoo väitöskirjatutkija Jyrki Nummisto.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin yöelämä ei ole kuollut vaan siirtynyt underground-bileisiin, sanoo tutkija ja Nightshift Finland ry:n toimitusjohtaja Jyrki Nummisto.
Nuoret järjestävät itse yhä enemmän ei-kaupallisia juhlia tyhjissä rakennuksissa, vuokratiloissa tai ulkona.
Ug-bileiden suosion taustalla ovat kaupallisen yöelämän kalleus, yhteisöllisyyden kaipuu ja tarve turvalliselle tilalle.
Nuoret ovat ottaneet biletyksen omiin käsiinsä ja järjestävät nyt yhä enemmän omaehtoisia, niin sanottuja underground-bileitä.
Helsingin yöelämän on sanottu kuolevan, mutta Nightshift Finland ry:n toiminnanjohtaja ja väitöskirjatutkija Jyrki Nummisto ei usko tähän.
Aiemmin tänä vuonna perustetun Nightshift Finland ry:n tavoitteena on elvyttää ja suojella kaupunkien yöelämää.
”Bileet ovat siirtyneet niin sanotusti maan pinnalta maan alle”, Nummisto sanoo.
Nummisto viittaa tällä siihen, että vaikka kaupallisten klubien suosio on hiipunut, itse järjestettyjen underground-bileiden suosio on pysynyt ja jopa noussut.
Sama ilmiö on hänen mukaansa havaittavissa myös muualla maailmassa. Nummisto on tutkinut erityisesti Helsingin ja Berliinin yöelämää.
Nummiston mukaan Helsingissä underground- eli ug-bileet edustavat DIY- eli ”tee se itse” -kulttuuria. Kaveriporukat, yhdistykset tai yhteisöt järjestävät ei-kaupallisia bileitä luvan kanssa tai ilman. Viime aikoina erityisesti DJ-kollektiivit ja heidän järjestämänsä ug-bileet ovat yleistyneet.
Toiminta voi olla hyvinkin järjestäytynyttä ja ammattimaista.
Vaikka ug-bileet painottuvat usein elektroniseen musiikkiin, niiden musiikkivalikoima on myös laajentunut.
Ug-bileitä pidetään usein tyhjissä pian purettavissa rakennuksissa, vuokratuissa tiloissa tai ulkona, esimerkiksi metsässä. Tyypillistä on, että tapahtumapaikka paljastetaan vain osallistujille.
Mikään uusi ilmiö ug-bileet eivät ole. Myös Suomessa niitä on järjestetty jo hyvä tovi. Ulkona pidettyjen niin kutsuttujen open-air -bileiden suosio kasvoi erityisesti korona-aikana huomattavasti.
Nummiston mukaan ug-bileiden suosion myötä myös niiden estetiikka – esimerkiksi varastohallit ja graffitiseinät – on levinnyt valtavirran klubeille.
Tätä myötä myös ug-bileiden määritelmä voi olla häilyvä. ”Se mikä joskus oli undergroundia, ei välttämättä enää sitä ole”, Nummisto sanoo.
Yksi keskeisimmistä syistä nuorten kaikkoamiseen kaupallisilta klubeilta on Nummiston mukaan raha. Yleinen taloustilanne yhdistettynä korkeisiin sisäänpääsymaksuihin ja juomien hintoihin on tehnyt klubikulttuurista monelle nuorelle liian kallista huvia.
Monet klubit ovat sulkeutuneet talousvaikeuksien takia, jolloin klubien valikoima on kaventunut.
Toisaalta uusien, nuorten tekijöiden on vaikea perustaa mitään pysyvää, sillä klubeille sopivien paikkojen tilavuokrat ovat Nummiston mukaan niin kovia.
”Kun tarjolla ei ole sitä, mitä halutaan, täytyy se tehdä itse”.
Ug-bileiden suosion kasvu viime vuosina heijastaa Nummiston mukaan muillakin tavoin nykymaailman tilaa.
”Tarve yhteisöllisyydelle ja yhdessä tekemiselle on kasvanut aikana, jolloin yksilökeskeisyys korostuu.”
Usein ug-bileiden taustalla on ajatus luoda tila oman yhteisön jäsenille juhlia rauhassa.
Lisääntyvät mielenterveysongelmat ja yksinäisyys sekä epävakaa maailmanpoliittinen tilanne saavat Nummiston mukaan nuoret hakeutumaan yhä useammin mikroyhteisöihin, joissa jokainen voi olla vapaasti oma itsensä.
Ug-bileissä järjestäjät voivat itse määritellä säännöt ja toimintatavat. Samanmielisten keskuudessa moni saattaa tuntea olonsa turvallisemmaksi kuin kaupallisilla klubeilla.
”Kun epävarmuus lisääntyy, bileet tuovat yhteisöllistä fiilistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta paikassa, jossa on turvallista olla”, Nummisto sanoo.