Asiantuntijat kiistelevät metsästyksen tarpeesta.
1.10. 13:01
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Susikanta on kasvanut Suomessa merkittävästi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore arvio.
Maaliskuussa 2025 susia oli noin 430 yksilöä, kasvua edellisvuodesta 46 prosenttia.
Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista, mikä jakaa mielipiteitä.
Susikanta on selkeästi kasvanut Suomessa viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen arvion mukaan kanta on suurentunut erityisesti Länsi-Suomessa, painottuen Lounais-Suomeen.
Tämän vuoden maaliskuussa susia on ollut Suomessa todennäköisimmin noin 430 yksilöä. Viime vuonna luku oli noin 295 sutta. Yksilömäärissä kasvua on noin 46 prosenttia.
– Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä, Luke kertoo.
Alla olevasta Luken tietoihin perustuvasta kaaviosta nähdään suden kanta-arvio ja ennuste vuodesta 2020 asti. Nousu on ollut jyrkkä.
Mukaan on otettu maaliskuiset kantamäärät, sillä vuodelta 2025 vain ne ovat saatavissa. Taulukon susimäärät ovat hieman pienemmät kuin kokonaisyksilömäärissä.
– Susikannan ennustetta tehtäessä tarkkaillaan poronhoitoalueen eteläpuolella ja kokonaan Suomen sisällä eläviä susia. Rajareviirit jäävät pois, sillä niitä on vaikeampi ennustaa, kun sudet elävät osittain Venäjän puolella, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
Luken ennusteen mukaan susikanta olisi vuoden 2025 marraskuussa noin 557 yksilöä, ja vuoden 2026 maaliskuussa 436 yksilöä. Kannan koko vaihtelee vuoden mittaan huomattavasti.
Kaaviosta nähdään, että vuoden 2020 maaliskuun kanta-arvio oli noin 203 kappaletta ja kahden vuoden kuluttua jo noin 259 kappaletta. Tämän vuoden susimäärän arvio maaliskuussa 2025 oli noin 394 kappaletta. Luvut koskevat siis kokonaan Suomen puolella olevaa kantaa.
Alla oleva pylväskaavio osoittaa reviirien määrien kasvun vuodesta 2020 alkaen kokonaan Suomen puolella olevassa kannassa.
Tarkemmin tietoja voi tarkastella Luken sivulta, josta näkee esimerkiksi kannan vaihtelun eri vuodenaikoina. Sieltä voi katsoa myös havaintojen tarkkoja sijainteja vaikkapa omaan kotipaikkakuntaan nähden.
Luken mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli yhteensä todennäköisimmin noin 76 parien ja perhelaumojen susireviiriä, kun mukaan on laskettu myös rajareviirit. Perhelaumojen määrä kasvoi 30 prosenttia verrattuna maaliskuuhun 2024.
Hallitus esittää metsästyslakiin muutoksia, joiden myötä suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista kiintiömetsästyksenä. Tarkoitus on myös poistaa suden ympärivuotinen rauhoitus.
EU:n ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa suden suojeluaseman alentamisen luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Tällöin suden metsästäminen ei vaadi enää poikkeuslupaa.
Hallituksen esityksen luonnos metsästyslain muuttamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Ehdotettu laki on tarkoitus saada voimaan 1. tammikuuta 2026.
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry toteaa tiedotteessaan susien kiintiömetsästyksen olevan välttämätöntä susikannan huomattavan kasvun vuoksi.
– Uusi kanta-arvio vahvistaa kentän havainnot susikannan rajusta kasvusta, jota on tapahtunut jo useamman vuoden ajan, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo.
Tämä viiden suden lauma on kuvattu Kankaanpäässä. Kuva: Jukka Ehto
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) mielestä yleisen sudenmetsästyksen aloittaminen on ennenaikaista.
– Vaikka Suomen susikanta on kasvanut etenkin läntisessä ja eteläisessä Suomessa, se ei vielä ole geneettisesti riittävän suuri kestääkseen kannanhoidollista metsästystä. Vahinkoa ja toistuvasti häiriötä aiheuttavat yksilöt voidaan poistaa poikkeusluvilla, sanoo suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteessa.
Suomen luonnonsuojeluliitosta muistutetaan, että vuonna 2015 suden metsästys aloitettiin, mutta se jouduttiin lopettamaan 2016, kun susikanta romahti hieman yli sataan yksilöön.
– Suden metsästykseen kannattaa nyt ottaa aikalisä, päivittää lajin hoitosuunnitelma ja palata metsästyksen mahdollisuuksiin vasta sitten, kun kanta saadaan määrällisesti, maantieteellisesti ja perinnöllisesti kestävälle tasolle, toteaa SLL:n toiminnanjohtaja Tapani Veistola.