Jos Eurooppa haluaa pysyä varteenotettavana ja vahvana voimana maailmanpolitiikassa, sen on yksinkertaistettava ja nopeutettava päätöksentekoaan.
2.10. 16:34
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan unionin huippukokous Kööpenhaminassa osoitti jälleen EU:n vaikeuden tehdä päätöksiä.
EU:n suunnitelma 140 miljardin euron lainasta Ukrainalle Venäjältä jäädytetyillä varoilla lykkääntyi Belgian vastustuksen vuoksi.
Päätöksenteon hitaus pitkittää Venäjän hyökkäyssotaa ja heikentää EU:n asemaa maailmanpolitiikassa.
Euroopan unionin keskiviikkoinen huippukokous Tanskan Kööpenhaminassa muistutti jälleen EU:n pahimmasta strategisesta heikkoudesta. EU tuottaa ripeästi esityksiä ja suunnitelmia, mutta päätöksenteko on unionille lähes mahdotonta. Siksi Venäjältä jäädytetty noin 200 miljardia euroa pysyy edelleen syväjäässä Belgian Euroclear-arvopaperikeskuksessa eikä sitä käytetä Ukrainan hyväksi.
Euroopan komissiolla oli tarjolla hyvä suunnitelma EU:n 140 miljardin euron lainasta Ukrainalle. Lainan vakuutena käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjä varoja. Ukraina maksaisi lainan takaisin sodan päätyttyä Venäjän maksamilla sotakorvauksilla. Jos Venäjä ei korvaisi hyökkäyssotansa tuhoja, sen varat pysyisivät kohmeessa Euroclearilla.
Eniten lainasuunnitelmaa epäili Belgian pääministeri Bart De Wever. Hän pelkäsi maansa joutuvan lainapäätöksestä Venäjän oikeustoimien kohteeksi. Pelko on lähinnä teoreettinen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yritti parhaansa mukaan vakuutella, että asia olisi EU:n eikä Belgian vastuulla, mutta joutuu jatkamaan Belgian käännyttelyä vähintään seuraavaan huippukokoukseen saakka.
Yhtään pidemmälle ei päästy myöskään EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamisessa. Jatkossakin 27 jäsenmaata puuhaa kukin omaa puolustustaan kuntoon omalla tavallaan ja tahdillaan. Yhteisestä droonimuurista ei saatu kiveäkään pystyyn.
Mönkään meni myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan yritys edistää Ukrainan EU-jäsenyyttä. Costa ehdotti, että jäsenyysneuvottelut voisivat alkaa määräenemmistöpäätöksellä. Tämä ei tietenkään käynyt unionin Venäjä-myönteisimmälle pääministerille, Unkarin Viktor Orbánille. Myös Ranska, Hollanti ja Kreikka päättivät jostain käsittämättömästä syystä vastustaa esitystä.
Tällaista on EU:n päätöksentekemättömyys. Se pidentää Venäjän raakaa hyökkäyssotaa, kasvattaa sodassa kuolleiden ja vammautuneiden määrää Ukrainassa sekä pitää Euroopan alttiina Venäjän uusille hyökkäyksille ja hybridikampanjoille.
Jos Eurooppa haluaa pysyä varteenotettavana ja vahvana voimana maailmanpolitiikassa, sen on yksinkertaistettava ja nopeutettava päätöksentekoaan. Selkeintä olisi jäädyttää väliaikaisesti äänioikeus Venäjä-mielisiltä Unkarilta ja Slovakialta. Sen jälkeen EU voisi päättää määräenemmistöllä määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Muuten EU:lle käy kuten YK:n turvallisuusneuvostolle, joka muuttui irvikuvaksi itsestään.