Talousvaikuttaja Björn Wahlroos, 72, julkaisi päiväkirjojensa kolmannen osan. Nurkkahuone – Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava) käy läpi Wahlroosin uran käänteitä 2000-luvun alusta melkein tähän päivään.
”Kirjoitan esipuheessa, että tämä poikkeaa kakkososasta siksi, että edustin investointipankkiirina silloin päämiestä ja piti arvioida tarkemmin, mistä voin kirjoittaa. Kolmannessa osassa olen melkein aina itse päämiehenä ja siksi pystyin kirjoittamaan yksityiskohtaisemmin”, Björn Wahlroos kuvailee tuoretta teostaan.
Suomalaiset eivät uskalla kuluttaa tällä hetkellä. Onko sinulla ratkaisua tähän?
”Ei, koska voi olla, että se on ihan fiksu idea.
Jos katson Suomen taloutta tänään ja samalla tosiasiaa, että suomalaisilla kotitalouksilla on miltei vähiten säästöjä koko Euroopassa, niin kyllä minäkin alkaisin säästää.”
Mitä suomalaisten pitäisi ymmärtää paremmin taloudesta?
”Kaikkien ihmisten pitäisi ymmärtää taloudesta enemmän.
Suomalaisten pitäisi ennen kaikkea ymmärtää, että talous ei ole niin monimutkaista.
Talous on aika yksinkertainen mekanismi, joka nojaa siihen, että yksittäiset ihmiset yrittävät tehdä elämästään paremman. Näin tehdessään he palvelevat suurempaa tavoitetta, eli tarjoavat kuluttajina tai yrittäjinä työpaikkoja, kun luovat muille mahdollisuuksia tehdä työtä.
Samalla tehdään innovaatioita, kun keksitään tehokkaampia tapoja tehdä asioita ja ratkaistaan kauan tiedossa olleita ongelmia.
Ei talous ole mitään muuta kuin kaikki yksittäiset toimijat laskettuna yhteen. Eikä valtiolla mitään hirveä suurta roolia siinä – paitsi tietenkin, jos se keksii typeriä ideoita, kuten verotusta, tulleja ja sellaista.”
Mitä ajattelet perheyhtiöistä?
”En ole perheyhtiöiden ihailija. Johtajia ei pidä valita geeniperimän mukaan, vaan ammattitaidon perusteella.
Yleensä painotan, että jos perhevarallisuus lukitaan yhteen kovasti lukossa olevaan laatikkoon, josta joku vanhempi suvun jäsen päättää, kuinka paljon maksetaan vuosittain osinkoja kuin viikkorahaa, sekään ei ole mielestäni fiksua.
Elämme meritokratiassa ja tästä syystä lasten pitää pärjätä kilpailussa, kouluissa ja yliopistoissa. Heillä täytyy olla oikeus päättää, mitä rahoille tapahtuu.
Minusta on myös vaarallista panna kaikki munat samaan koriin.”
Björn Wahlroos ei ole perheyritysten kannattaja. Hänestä johtajuuden ei pitäisi periytyä.
© Tommi Tuomi
Finanssikriisi osuu tuoreen teoksesi aikakaudelle. Mikä oli sen ajan merkittävin poliittinen virhe?
”Finanssikriisin yhteydessä avoin liberaali tai jopa uusliberaali maailma tuli jonkinlaiseen käännekohtaan, eivätkä liberaalit ajatukset enää dominoineet keskustelua.
Julkinen ajatustenvaihto siirtyi vasemmalle, koska finanssikriisi miellettiin, ja poliittisessa keskustelussa sitä mainostettiin, jonkinlaisena kapitalismin suuren luokan epäonnistumisena.
Debatti kääntyi jo ennen finanssikriisiä. Antikapitalistisia liikkeitä syntyi yhä enemmän, mistä tuli 2010-luvun vallitseva henki. Sen hengen seurauksena tehtiin suuria virheitä.
Siitä esimerkkinä Yhdysvallan kongressin 2010 hyväksymä suuri pankkisäätelylaki, Dodd–Frank Act, finanssimarkkinoiden säätelyn paketti.
Lain alkuperäiset luojat ovat myöhemmin myöntäneet, että se oli virhe, joka vei säätelyn liian pitkälle ja byrokraattiseksi. Nyt Yhdysvalloissa on useamman vuoden ajan yritetty peruuttaa siitä pois.
Markkinatalous on aika joustava järjestelmä. Virheet, joita tehtiin finanssikriisin jälkimainingeissa, korjattiin varsinkin Yhdysvalloissa aika nopeasti.
Eikä finanssikriisillä ollut mitään pysyviä vaikutuksia. Se oli erittäin aggressiivinen, voimakas myrsky, joka oli tipotiessään puolen vuoden kuluttua.”