GPS-häiritsimien hallussapito halutaan rangaistavaksi.

Gps-häiritsimet voivat sekoittaa esimerkiksi oman laitteen sijaintia kartalla. SKRYPKO IEVGEN

– GPS-häiritsimet muodostavat turvallisuusuhan, tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopistosta sanoo.

GPS-häiritsimiä eli jammereita on toistaiseksi saanut hankkia luvanvaraisesti Suomessa. Nyt laitteita kuitenkin kaavaillaan laissa kiellettäviksi ja hallussapitoa rikokseksi.

Tällä hetkellä laitteita pidetään radiolähettiminä, eikä niiden ostaminen tai omistaminen ole kiellettyä, mutta niiden käyttö on.

Lakiesityksessä viranomaisten ja muiden oikeutettujen tahojen osalta jammereiden hallussapito ja käyttö sallittaisiin jatkossakin, kuten myös luvanvarainen käyttö tutkimus- ja tuotekehitystä varten. Silloin sen käyttöön pitäisi hakea radiolupaa.

– Yleensä laitteita käytetään omaksi turvaksi, jotta oma seuranta voidaan estää. Moni ei kuitenkaan tiedä, että signaalit voivat sotkea muiden laitteiden seurantaa jopa kilometrien laajuisella alueella, Ruotsalainen kertoo.

Järkyttävän yleistä

GPS-häiritsin tai jammeri on häirintälaite, joka lähettää satelliittipaikannusta häiritsevää signaalia, jotta laitteen tai kulkuneuvon seuraaminen hankaloituu. Esimerkiksi rekkakuskit ovat käyttäneet laitteita, jotta työnantajat eivät voi valvoa heidän liikkeitään.

Ruotsalainen muistuttaa, että moni kriittinen infra on riippuvainen GPS-järjestelmien ja muiden paikannusjärjestelmien tiedoista.

– Muun muassa sähkönsiirto, tietoliikenne ja pankit tarvitsevat toimiakseen satelliittipaikannusjärjestelmien avulla saatavaa aikatietoa, hän luettelee.

Ruotsalaisen mukaan häiritseviä laitteita saa tilattua tavallisista nettikaupoista muutamalla kympillä. Jo sellainen laite voi olla omiaan tekemään vahinkoa. Häirittävä laite voi myös lakata toimimasta.

Järjestelmällä voidaan häiritä myös esimerkiksi lentoliikennettä ja muuta liikennettä. Esimerkiksi pelastusajoneuvot hyödyntävät GPS-järjestelmää. Laitteita voidaan käyttää myös tahallisesti esimerkiksi rikollisessa toiminnassa. Pahimmassa tapauksessa häirintä voi hidastaa avunsaantia kriittisellä hetkellä.

Laitteiden käyttö on Ruotsalaisen mukaan ”järkyttävän yleistä.” Laitteiden riskeihin havahduttiin maailmanlaajuisesti 2010-luvun alussa.

Myös lentoliikennettä voidaan häiritä jammereilla. Kuvituskuva. AOP

Toiminta päivittäistä

Suomessakin häirintää tapahtuu tahallisesti päivittäin. Joskus esimerkiksi maanmittauskartoituksia ei ole pystytty tekemään asian takia, Ruotsalainen sanoo. Häirintää voi olla myös esimerkiksi se, että oma sijainti on karttasovelluksessa virheellinen. Osa tällaisista tilanteista johtuu myös niin sanotuista ”luonnollisista syistä”, kuten korkeista rakennuksista, jotka häiritsevät signaalia.

Ruotsalaisen mukaan kaavailtu lakiesitys on erittäin hyvä asia. Liikenne- ja viestintäministeriön esitys on lausuntokierroksella. Laki on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä ja sen halutaan astuvan voimaan 1.7.2026.

– Laki on ehdottomasti korjauksen tarpeessa. Laitteiden käytön estäminen olisi varmasti helpompaa tämän myötä. Harva tajuaa, että jammerin käyttö voi häiritä tärkeitä laitteita, joten toivottavasti tämä muutos saisi ihmiset ymmärtämään ongelman vakavuuden.

Ruotsalaisen mukaan laitteet eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet Suomessa erityisen suurta harmia.

– Mutta sitten kun osuu pahaan kohtaan pahaan aikaan, niin seuraukset voivat olla suurempia.

Ruotsalainen muistuttaa, että turvallisuuden kannalta kriittinen infrastruktuuri on rakennettu niin, että laitteet eivät aiheuttaisi suuria ongelmia.

– Älkää käyttäkö häirintälaitteita. Sillä voi olla vaikutusta moniin kriittisiin laitteisiin.