Norjalaisen Oliver Lovrenskin esikoisromaani Silloin ennen julkaistiin kirjailijan ollessa 19-vuotias. Kirjasta tuli Norjassa palkittu myyntimenestys, ja se on käännetty monelle kielelle.

Romaanin perustarina on tuttu, melko arvattavan traaginen nuorten miesten kaveri- ja kasvukertomus. Kiinnostavaksi romaanin tekee sen katkelmallinen muoto ja autenttisen oloinen, samalla runollinen, monta kieltä jopa lauseen sisällä sekoittava nuorisokieli. Onerva Kuusi on tavoittanut kertojan äänen ja rytmin mestarillisesti ainakin englantia, arabiaa ja somalia miksaavaksi nykysuomeksi. Kirjasta löytyy sanasto, josta voi tarkistaa, mitä tarkoittaa kun G:llä on keila candyflipiä ja mämmiä.

Kirjailijan tavoin romaanin kertoja Ivor on kroatialaistaustainen nuori mies, joka muistelee muutaman viimeksi kuluneen vuoden tapahtumia. Ne koostuvat pääasiassa hengailusta Oslon lähiöissä parhaan kaverin Marcon ja parin muun pojan kanssa.

Kaikki kaverukset ovat omalla tavallaan syrjittyjä, eikä heillä tunnu olevan kuin toisensa. Ivor, Marco ja Arjan ovat maahanmuuttotaustaisia, Jonaksen norjalainen isä on väkivaltainen juoppo, muut vanhemmat loistavat poissaolollaan. Hyvän, lohdullisen aikuisen asemassa ovat lähinnä maagiset isoäidit, hekin joko muistisairaita tai kuolleita.

Jossain vaiheessa yläkoulun ja lukion välillä näpistely ja pilvenpoltto muuttuvat a­mmattimaiseksi diilaamiseksi ja päihderiippuvuudeksi. Ivorin epämääräiset haaveet lakimiehen ammatista valuvat lintsaamiseen ja isompien huumekauppiaiden pakoiluun, bileet päättyvät yliannostuksiin, poliisi tarttuu kaupungilla huppariin aina vain useammin.

Välillä Ivor rakastuu, mutta hapuilevaa teiniromanssia on vaikea sovittaa yhteen huumediilerin elämäntyylin kanssa.

Kertomus etenee sivun, kahden pituisina lukuina, joiden selkeys vaihtelee kertojan sekavuustilojen mukana.

Mahdollisesta omelämäkerrallisuudesta huolimatta tekstin lukee ennen kaikkea fiktiona: veljien sekoilut irtoavat arkitodellisuudesta ja tapahtumat on järjestetty jänteväksi juoneksi.

Romaanin fragmentaarinen ja samankaltaisia tapahtumia toistava muoto näyttää, miten päihderiippuvaisten pikkurikollisten elämä on yhtä aikaa jatkuvaa vainoharhaista säätöä ja näköalattoman tylsää.

Poikien välistä ystävyyttä ja lojaaliutta Silloin ennen kuvaa miltei romanttisesti, mutta norjalaisen yhteiskunnan se näyttää kovana ja toivottomana. 

Oliver Lovrenski: Silloin ennen. Suomentanut Onerva Kuusi. 277 sivua. Gummerus, 2025.