Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot ehdottavat alipalkkauksen kriminalisointia ja tilaajavastuun laajentamista työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Lisäksi ehdotettuihin keinoihin kuuluu muun muassa kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille.
Tilaajavastuuta ehdotetaan laajennettavan siten, että alihankintaketjujen pituutta rajoitetaan ja tilaajavastuu ulotetaan kattamaan koko ketju.
SAK ja sen jäsenliitot haluavat myös viranomaisille aiempaa laajemmat toimivaltuudet ja riittävät resurssit hyväksikäyttöön puuttumiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.
Rakennusliiton puheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on ollut ongelma Suomessa jo siitä lähtien, kun Euroopan unionin alueella tuli mahdolliseksi työvoiman vapaa liikkuvuus.
– Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että hyväksikäyttäjäyritys korvaa työntekijälle työehtosopimuksessa olevien saatavien ja jo maksettujen saatavien erotuksen ja siinä kaikki. Kiinnijäämisen riski on siis pieni ja sanktiot olemattomia, siksi vain homma jatkuu ja jatkuu, hän sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Asia on ollut pinnalla sen jälkeen, kun STT kirjoitti Turun telakan ongelmista viime viikolla sekä Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen maanantaina julkaistun Pitkä vuoro -kirjan myötä. Kirjan mukaan poliitikot ja viranomaiset ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston katsomalla ilmiötä läpi sormien.
STT:n jutussa kerrottiin tapauksista, joissa Turun telakan alihankkijat ovat maksaneet ukrainalaisille työntekijöille liian vähän palkkaa ja siirtäneet työntekijöitä yrityksestä toiseen ilman lupaa.
SAK: Ei vaatisi minimipalkkalakia
SAK:n ja jäsenliittojen ehdotuksessa alipalkkauksen kriminalisoinnista säädettäisiin niin kutsutun Norjan mallin mukaisesti, jolloin palkan tai sen osien maksamatta jättäminen olisi rikos.
Alipalkkauksen kriminalisointi on viime hallituskaudella kaadettu Suomessa sen perusteella, että minimipalkasta tulisi ensin säätää laissa. Asiaa perusteltiin tuolloin rikosoikeudellisella laillisuusperiaatteella.
SAK ja ay-liike Suomessa eivät kuitenkaan ole kannattaneet minimipalkkalakia. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on perustellut asiaa muun muassa sillä, että minimipalkasta syntyisi vaalien alla poliittinen pelinappula, joka voisi vaikuttaa heikentävästi työehtosopimusten palkkaneuvotteluihin.
Keskusjärjestön mukaan alipalkkauksen kriminalisointi ei kuitenkaan vaatisi minimipalkkalakia, vaan se onnistuisi työehtosopimuksiin perustuvassa järjestelmässä.
Esimerkiksi työrikoksia koskevassa rikoslainsäädännössä on SAK:n mukaan jo nyt olemassa kriminalisointeja, jotka perustuvat alemman asteiseen sääntelyyn eivätkä siis eduskunnan säätämien lakien tasolle.
EK: Kaikkia väärinkäytöksiä ei kriminalisoitaviksi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei yhdy täysin SAK:n esittämiin ratkaisuihin. EK:n mukaan pienempiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja ei tulisi kriminalisoida. Toisin sanoen EK ei ole sitä mieltä, että kaikkiin alipalkkaukseen liittyviin riitoihin tulisi puuttua, kuten SAK esittää.
Sen sijaan vakavat rikokset on EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan kriminalisoitava.
– Väärinkäytöksiin on puututtava useilla perustelluilla täsmätoimilla. Sellaisia eivät ole tänään SAK:n esittämät alipalkkauksen kriminalisointi eikä myöskään ammattiliittojen kanneoikeus. Koska jos työnantaja ei maksa työntekijälle työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa, työnantajan maksettavaksi tuomitaan työtuomioistuimessa jo nyt hyvityssakko, Oksala sanoo blogikirjoituksessa.
EK:n mielestä liitoille ei pidä antaa kanneoikeutta muun muassa siksi, että EK:n mukaan työntekijäliitto voi jo nykyään ajaa kannetta työntekijöiden puolesta valtuutuksen perusteella ja ottaa oikeudenkäyntikulut vastuulleen.
PS esitti puuttumista työperäiseen hyväksikäyttöön
STT:n tietojen mukaan perussuomalaiset esitti viime keväänä hallituksen sisällä listan toimia, joilla voisi vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kokoomukselle toimien edistäminen ei käynyt, perussuomalaisista kerrotaan.
Perussuomalaisten mukaan kokoomuksella ei ole minkäänlaista intoa lähteä kiristämään alan säännöksiä.
Perussuomalaiset esitti listallaan myös, että hallitus kriminalisoi alipalkkauksen ja palkkavarkauden säätämällä Norjan mallin mukaisen lain.
Osa perussuomalaisista on sitä mieltä, että vähimmäispalkasta säätäminen on tarpeellista. STT:n tietojen mukaan puolueessa on kuitenkin myös minimipalkkalain vastustajia.