SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoivat Ay-liikkeen ehdotukset työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden kitkemiseen.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot ehdottavat alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeuden antamista ammattiliitoille työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi.
Tilaajavastuuta ehdotetaan laajennettavan siten, että alihankintaketjujen pituutta rajoitetaan ja tilaajavastuu ulotetaan kattamaan koko ketju.
SAK ja sen jäsenliitot haluavat myös viranomaisille aiempaa laajemmat toimivaltuudet ja riittävät resurssit hyväksikäyttöön puuttumiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.
Rakennusliiton puheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on ollut ongelma Suomessa jo siitä lähtien, kun Euroopan unionin alueella tuli mahdolliseksi työvoiman vapaa liikkuvuus.
– Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että hyväksikäyttäjäyritys korvaa työntekijälle työehtosopimuksessa olevien saatavien ja jo maksettujen saatavien erotuksen ja siinä kaikki. Kiinnijäämisen riski on siis pieni ja sanktiot olemattomia, siksi vain homma jatkuu ja jatkuu, hän sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Asia on ollut pinnalla sen jälkeen, kun STT kirjoitti Turun telakan ongelmista viime viikolla ja Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen maanantaina julkaistun Pitkä vuoro -kirjan myötä.
SAK: Ei vaatisi minimipalkkalakia
SAK:n ja jäsenliittojen ehdotuksessa alipalkkauksen kriminalisoinnista säädettäisiin niin kutsutun Norjan mallin mukaisesti, jolloin palkan tai sen osien maksamatta jättäminen olisi rikos.
Alipalkkauksen kriminalisointi on viime hallituskaudella kaadettu Suomessa sen perusteella, että minimipalkasta tulisi ensin säätää laissa. Asiaa perusteltiin tuolloin rikosoikeudellisella laillisuusperiaatteella.
SAK ja ay-liike Suomessa eivät kuitenkaan ole kannattaneet minimipalkkalakia.
Keskusjärjestön mukaan alipalkkauksen kriminalisointi ei kuitenkaan vaatisi minimipalkkalakia, vaan se onnistuisi työehtosopimuksiin perustuvassa järjestelmässä.
EK ei kannata esityksiä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei yhdy täysin SAK:n esittämiin ratkaisuihin. EK:n mukaan pienempiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja ei tulisi kriminalisoida. Toisin sanoen EK ei ole sitä mieltä, että kaikkiin alipalkkaukseen liittyviin riitoihin tulisi puuttua, kuten SAK esittää.
Sen sijaan vakavat rikokset on EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan kriminalisoitava.
– Väärinkäytöksiin on puututtava useilla perustelluilla täsmätoimilla. Sellaisia eivät ole tänään SAK:n esittämät alipalkkauksen kriminalisointi eikä myöskään ammattiliittojen kanneoikeus. Koska jos työnantaja ei maksa työntekijälle työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa, työnantajan maksettavaksi tuomitaan työtuomioistuimessa jo nyt hyvityssakko, Oksala sanoo blogikirjoituksessa.