Pohjoisen alueen maavoimajohtoportaassa työskentelee alkuvaiheessa vain kymmenen ihmistä, mutta määrä kasvaa lähivuosina. Puolustusministerin mukaan ”merkitys on nuppilukua suurempi”.
Naton pohjoisen alueen uuden maavoimajohtoportaan avajaisia on juhlistettu Mikkelissä. Lippuseremoniassa salkoihin nousivat Naton lipun lisäksi johtoportaassa tällä hetkellä edustettuina olevien Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Yhdysvaltain liput.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kuvasi puheessaan päivää historialliseksi Suomelle, Natolle ja Mikkelille.
– Tämä Nato-esikunta on Suomen tärkein kansallinen Nato-tavoite, ja nyt se on maalissa ja avattu, ministeri kommentoi STT:n haastattelussa.
Avajaisia vietettiin juhlavissa tunnelmissa. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva
Häkkäsen mukaan Suomelle on tärkeää, että Naton laajemmassa komentorakenteessa säilyy ymmärrys Suomen tilanteesta nimenomaan maapuolustuksen ja reserviläisarmeijan osalta.
– Tämä (johtoporras) varmistaa sen, että suomalainen näkemys pohjoisen alueen maapuolustuksesta, eli käytännössä Suomen rajan puolustuksesta, tulee täysimääräisesti implementoitua (toteutettua) Naton puolustukseen, Häkkänen sanoi.
Uusi Nato-esikunta aloitti työnsä jo reilu kuukausi sitten. Alkuvaiheessa siellä työskentelee noin kymmenen ihmistä. Lähivuosien kuluessa henkilöstömäärän on tarkoitus kasvaa noin 50:een.
– Johtoportaan merkitys on ehdottomasti sen nuppilukua suurempi, Häkkänen vakuutti.
Naton lippu vedettiin salkoon. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva
Uusi Nato-johtoporras tunnetaan lyhenteellä MCLCC, joka tulee sen englanninkielisestä nimestä Multi-Corps Land Component Command.
Perjantain avajaisjuhlallisuuksissa Mikkelin Karkialammella olivat paikalla myös muun muassa Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, Naton maavoimaesikunnan (LANDCOM) apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Jez Bennett sekä maavoimajohtoportaan osastopäällikkö eversti Ove Staurset.
Johtoporras tekee rauhan aikana muun muassa liittokunnan yhteisen harjoitustoiminnan ja muun rauhan ajan toiminnan suunnittelua, valmistelua ja johtamista. Poikkeusoloissa johtoporras suunnittelee ja johtaa pohjoisen alueen maaoperaatioita ja puolustustoimia.
Uusi Nato-johtoporras on perustettu Mikkeliin Suomen maavoimien esikunnan yhteyteen, ja sen työntekijät osallistuvat niin Maavoimien esikunnan osastojen kuin liittoumankin kokouksiin ja työskentelyyn.
Kenraaliluutnantti Välimäen mukaan uusi Nato-esikunta on tuonut Suomen maavoimien esikunnan työhön monenlaista myönteistä vaikutusta.
– Se on avannut uutta mielenmaisemaa ja tuonut rikkautta ja uusia näkökulmia siihen meidän arkipäivän tekemiseen, Välimäki kuvaili STT:lle.
Hänen mukaansa suunnitelmia tehdään yhdessä
– Sanoisin, että me olemme samaa tiimiä, Välimäki tiivisti.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva
Välimäen mukaan uuden Nato-johtoportaan kompaktia kokoa mietittäessä on syytä muistaa, että se koskee vain rauhan aikaa.
– Siitä voi olla ihan varma, että jos tulee tarve, niin tämähän kasvaa muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa, hän vakuutti.
Turkissa sijaitsevan Naton maavoimaesikunnan apulaiskomentaja Bennettin mukaan Mikkelin johtoportaan työtä leimaa tulevan vuoden aikana tiivis harjoitustahti. Jo seuraavan parin viikon aikana MCLCC:n henkilökunta osallistuu suureen Naton komentopaikkaharjoitukseen, Bennett kertoi avajaispuheessaan.
STT:lle Bennett kommentoi esikunnan toistaiseksi hyvin pientä kokoa myöntämällä Nato-prosessien olevan joskus hitaita.
– Mutta jostain on aloitettava, ja olemme saaneet todella paljon aikaiseksi vajaassa vuodessa, hän sanoi.
Esillä oli myös panssarikalustoa. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva
Bennett myös ennusti Mikkelin johtoportaan väkimäärän voivan tuplaantua jo muutamien seuraavien kuukausien aikana.
MCLCC:n norjalainen osastopäällikkö Staurset on sukkuloinut Mikkelissä jo vuoden ajan, ja hänellä on myös asunto kaupungin keskustassa. Työ on pitänyt kiireisenä, joten kokemuksia eteläsavolaisesta siviilielämästä ei ole ehtinyt kovin paljoa kertyä.
– Vaimoni on kyllä vierailut täällä, ja meillä on ollut mukavia viikonloppuja. Täällä on hyvin kaunista, Staurset kehaisee.
Hänen mukaansa osa henkilökunnasta on ehtinyt tuoda jo perheensäkin Suomeen ja kaikkien kotiutuminen tuntuu sujuneen hyvin. Tähän vihjasi puheessaan myös kenraaliluutnantti Bennett:
– He (Mikkeliin tulijat) ymmärtävät jo saunan merkityksen, hän mainitsi.