Eteläsuomalaisittain arvokkaalle lähdealueelle kohdistuu paineita teollisuusrakentamiseen, mikä vaatii poikkeamisluvan. Aikaa muistutuksille on marraskuun alkuun.
Tälle alueella kaavaillaan datakeskusta. Elokuussa poikkeamislupahakemukseen liitettiin täydentävä selvitys, joka paljasti alueelta uusia lähteitä. Video: Dani Branthin / Yle.
Juttu tiivistettynä
- Data Drop Oy on jättänyt uuden poikkeamislupahakemuksen datakeskuksen rakentamiseksi Riihimäen lähdealueelle.
- Hakemukseen liitettiin elokuussa tehty täydentävä lähdeselvitys, joka paljasti uusia lähteitä alueelta.
- Muistutuksia ja mielipiteitä lupahakemuksesta voi jättää 10. marraskuuta asti.
- Lähteet ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä, jotka tarvitsevat suojelutoimia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan muokkaama tiivistelmä.
Data Drop oy suunnittelee datakeskusta Riihimäen lähdealueelle ja on muuttanut poikkeamislupahakemustaan Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemukseen on liitetty elokuussa tehty täydentävä lähdeselvitys.
Haapahuhdan kaupunginosassa teollisuusalueen vieressä sijaitsee lähteikköjä, joiden muuttaminen tai hävittäminen vaatii poikkeamisluvan. Vesilain mukaan luonnontilaiset lähteiköt ovat suojeltuja, eikä niitä saa vaarantaa ilman erityistä lupaa.
Avaa kuvien katselu
Riihimäellä Haapahuhdan lähdealue on 50 metriä. Luonnontilaisen lähteen lisäksi alueella on joitakin puroja. Kuva otettu keväällä 2025. Kuva: Johanna Viitanen
Lähde on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan luonnontilaisia lähteitä on jäljellä enää murto-osa.
Muutettuun poikkeamislupahakemukseen voi tehdä muistutuksia ja lähettää mielipiteitä 10. marraskuuta saakka. Lausuntoja on pyydetty kaupungin viranomaisilta ja ELY-keskukselta. Myös muut kuten luonnonsuojelujärjestöt voivat niitä tehdä.
Tutkimuksessa löytyi uusia lähteitä
Riihimäen Haapahuhdan täydentävässä lähdeselvityksessä kartoitettiin alueelta löytyneitä uusia tihkupintoja, jotka sijaitsevat hankealueen itäosan rinteessä. Avi sai ilmoituksen tihkupinnoista jo toukokuussa lähdeharrastajalta.
Punkanojan latvahaaran länsipuolella rinteessä havaituissa tihkupinnoissa pohjavesi purkautuu maan pinnalle. Vesi oli viileimmillään elokuussa 12,4 astetta.
Ojalan purolehdosta löytyi myös uusi avolähde. Varsinaisen selvitysalueen eteläpuolelta radan toiselta puolelta löytyi myös lähde.
Avaa kuvien katselu
Näillä main on etenkin kosteampina kausina tihkupintaa, jossa pohjavettä purkautuu pintaan. Kuva: Dani Branthin / Yle
Yritys vetoaa siihen, että Riihimäen seudulla on valtakunnallisesti vertailtuna melko tiheästi lähteitä. Siksi kahden luonnontilaisen lähdekohteen vaarantaminen ei yrityksen mukaan heikentäisi luontotyypin suojelutavoitteita.
Muita seudun kohteita ei ole kuitenkaan selvityksessä tutkittu.
Avi: päätös viipynee ensi vuoteen
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ympäristöylitarkastaja Pauliina Kauppinen sanoo, että hakijan toimittama lähdeselvitys on nyt aiempaa kattavampi. Hän korostaa päätöksen ratkaisemisessa tapauskohtaista harkintaa.
Päätös menee todennäköisesti ensi vuodelle.
– Tämä uusi selvitys osoittaa, että alueella on useampia lähteikköjä, joiden muuttaminen edellyttää niin sanottua poikkeamislupaa, sekä muita alueen luonnon monimuotoisuutta vahvistavia kohteita.
Avaa kuvien katselu
Lähteikkö on metsäisellä alueella Lahdentien ja vanhan, hylätyn junaradan välissä. Kuva: Dani Branthin / Yle
Lähdealueen omistaa Riihimäen kaupunki. Kaupunki on todennut vuosi sitten (2024), että poikkeuslupahakemuksen kohde eli lähteikköalue sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella.
Kaupungin mukaan lähdettä ympäröivät metsäalueet ovat talouskäytössä ja luontoarvoiltaan vähäisiä, joten vuoden 2009 asemakaava on yhä ajantasainen.
Useita uhanalaisia lajeja
Haapahuhdan lähteikköjen alueella on useita uhanalaisia sammalia, kuten isonauhasammal ja haaraliuskasammal. Alueella on myös runsaasti muuta pohjavesivaikutteisuutta ilmentävää lajistoa.
Avaa kuvien katselu
Kuvan haaraliuskasammal on uhanalainen. Alueella on myös lahokaviosammalta, ryytisammalta ja isonauhasammalta. Lahokaviosammal on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella, ja se on EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltava laji. Kuva: Johanna Viitanen