Gazan rauhansuunnitelma|72-vuotias Britannian entinen pääministeri Tony Blair on jo pitkään halunnut ratkaista Israelin ja Palestiinan konfliktin.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tony Blair saattaa saada merkittävän roolin Gazan tulevaisuuden rakentajana, jos Donald Trumpin rauhansuunnitelma etenee.
Blair toimi aiemmin lähettiläänä Lähi-idässä, mutta häntä on kritisoitu puolueellisuudesta Israelia kohtaan.
Blairin vahvuutena on nähty hänen hyvät suhteensa valtionjohtoon niin Yhdysvalloissa kuin Lähi-idässäkin.
Britannian entiselle pääministerille Tony Blairille ollaan petaamassa merkittävää roolia Gazan tulevaisuuden rakentajana ja koko Lähi-idän kriisin ratkaisussa.
Presidentti Donald Trump esitteli viime maanantaina 20-kohtaisen rauhansuunnitelman Gazassa käytävän sodan lopettamiseksi.
Suunnitelmassa mainittiin Trumpin itsensä lisäksi nimeltä vain Blair, jolle kaavaillaan paikkaa Gazan rauhanneuvostossa.
Trumpin rauhansuunnitelmaa on kritisoitu yksityiskohtien puutteesta ja siitä, että se jättää vaikeat kysymykset avoimeksi. Siinä kuuluu lähinnä israelilaisten ääni, eikä juurikaan palestiinalaisten.
Miten Blair päätyi Trumpin rauhansuunnitelmaan ja olisiko hänestä ratkaisemaan tilanne kestävällä tavalla?
Blairin näytöksi rauhantekijänä on nostettu esiin Pitkänperjantain sopimus (Good Friday Agreement).
Pohjois-Irlannin konfliktin väkivaltaisuudet suurelta osin lopettanut sopimus allekirjoitettiin vuonna 1998, kun Blair toimi Britannian pääministerinä.
Blairin maine rauhanvälittäjänä tahriintui kuitenkin vuonna 2003, kun Britannia osallistui Yhdysvaltojen rinnalla hyökkäykseen Irakiin. Hyökkäystä perusteltiin Irakin joukkotuhoaseilla, joita ei ikinä löytynyt.
Vaikka Blairiin suhtauduttiin tämän jälkeen vihamielisesti Lähi-idässä, hän halusi antaa panoksensa Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemiksi.
Blair nimitettiin vuonna 2007 Yhdysvaltojen, Venäjän, EU:n ja YK:n lähettilääksi Lähi-itään tavoitteenaan kehittää Palestiinan taloutta ja instituutioita kahden valtion mallin edistämiseksi.
Blair hoiti tehtävää kahdeksan vuotta ennen eroamistaan siitä. Neuvottelut israelilaisten ja palestiinalaisten välillä eivät sinä aikana juurikaan edenneet.
Blairia arvosteltiin puolueellisuudesta Israelin hyväksi. Häneltä oli myös odotettu pontevampaa puuttumista Israelin laittomien siirtokuntien leviämiseen Länsirannalla.
Tony Blair tapasi palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin Länsirannalla vuonna 2009. Kuva: Muhammed Muheisen / Lehtikuva
Blairin kiinnostus alueen tulevaisuuteen ei ole laantunut senkään jälkeen. Yhdysvaltalaislehti The New York Times kertoo, että Blair sukkuloi jo presidentti Joe Bidenin kaudella Lähi-idässä pyrkien edistämään suunnitelmaa sodan jälkeisestä Gazasta.
Vallan vaihduttua Washingtonissa Blair alkoi lobbaamaan Trumpin vävypoikaa Jared Kushneria. Kushner pyrki jo Trumpin edellisellä kaudella ratkaisemaan Israelin ja Palestiinan kysymyksen Israelia suosivalla suunnitelmallaan.
Maanantaina julkaistua rauhansuunnitelmaa on ollut Blairin ja Kushnerin lisäksi laatimassa muun muassa Israelin pääministerin neuvonantaja.
Blairin vuonna 2016 perustama ja hänen omaa nimeään kantava instituutti on myös putkahtanut esiin Gazaan liittyen melko kyseenalaisissa yhteyksissä aiemmin tänä vuonna.
Instituutin on kerrottu esimerkiksi olleen mukana keskusteluissa liittyen Gaza Humanitarian Foundation -järjestön perustamiseen, yhdysvaltalaislehti The Washington Post kertoo. Järjestö on nähty Israelin sotatoimien jatkeena ja sen on syytetty rikkovan humanitäärisen avun periaatteita Gazassa.
Blairin instituutti kuitenkin vetäytyi hankkeesta ennen järjestön perustamista.
Uutislähteiden mukaan instituutti olisi myös ollut jossain määrin mukana Trumpin aiemmassa Gaza-suunnitelmassa, jossa ehdotettiin muun muassa väestön siirtämisestä muihin maihin.
Instituutin mukaan se osallistui suunnitteluun vain ”kuunteluroolissa”.
Trumpin rauhansuunnitelman toteutuessa Blair kuuluisi rauhanneuvostoon “Board of Peace”, jonka tehtävänä on kehittää Gazan hallintoa. Suunnitelmassa hahmotellaan, että neuvostossa olisi mukana myös ”muita jäseniä ja valtionpäämiehiä”.
Trumpista kaavaillaan rauhanneuvoston puheenjohtajaa.
Rauhansuunnitelmassa on kuitenkin vielä useita asioita auki, kuten se, toteutuuko suunnitelma ikinä. Äärijärjestö Hamas ei ole vielä kertonut näkemystään suunnitelmasta. Myös Israel voi halutessaan vielä hankaloittaa prosessin etenemistä.
Epäselvää on myös esimerkiksi se, vaatisiko 72-vuotiaan Blairin rooli kykyä vahvaan diplomatiaan vai enemminkin hyvän hallinnon rakentamisen ymmärtämistä.
Rauhansuunnitelma on varsin kunnianhimoinen. Varsinkin konfliktin kokonaisvaltaiselle ratkaisulle se tarjoaa vain vähän konkretiaa.
Blairin vahvuutena on nähty hänen hyvät suhteensa valtionjohtoon niin Yhdysvalloissa kuin Lähi-idässäkin. Lisäksi Blairilla on pitkä kokemus työskentelystä sekä Israelin että Palestiinan valtionjohdon kanssa.
Onnistuakseen tehtävässä Blairin pitää osoittaa, ettei hän ole Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun manipuloitavissa ja että hänellä on Palestiinalaishallinnon johdon luottamus, arvioi The Middle East Association -järjestön johtaja Nick Hopton Britannian yleisradio BBC:lle.
Palestiinalaiset suhtautuvat rauhansuunnitelmaan ristiriitaisin tunnelmin. Sodalle halutaan loppu, mutta huoli on siitä, että heidän oikeutensa ja suvereniteettinsa eivät edelleenkään toteudu.
Blairin roolin pelätään myös olevan jatkoa kolonialismille.
“Mielestäni on parempi, että hän [Blair] pysyy omassa maassaan ja antaa palestiinalaisten hallita itse itseään”, palestiinalaispoliitikko Mustafa Barghouti totesi yhdysvaltalaismedia CNN:lle maanantaina.