HS-analyysi|Käräjäoikeus ei ole paikka, jossa sorvataan räätälöityjä viestejä aggressiiviselle naapurille, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin käräjäoikeus tulkitsi, ettei sillä ole tuomiovaltaa Venäjän varjolaivastoon kuuluneen Eagle S -aluksen aiheuttamista kaapelivaurioista.
Oikeus katsoi, ettei konkreettinen vaara Suomelle ollut riittävän suuri ja ettei näyttöä kaapeleiden tarkoituksellisesta katkaisusta ollut.
Päätös voi vaikuttaa Itämeren turvallisuuteen, mutta sitä täytyy arvioida yhdessä viranomaisten aiemman toiminnan kanssa, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.
Helsingin käräjäoikeus antoi perjantaina aamulla Eagle S:n kaapelituhoista ratkaisun, joka sai epäilemättä monet kotikatsomoissa vetämään kahvinsa väärään kurkkuun.
Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan Eagle S:n kapteeni ja kaksi perämiestä voivat palata koteihinsa ja kuitata mennessään Suomen valtion maksamat oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Venäjän varjolaivastoon kuulunut Eagle S -öljytankkeri raahasi joulupäivänä tuntien ajan ankkuriaan merenpohjassa Suomenlahdella. Matkan aikana se vaurioitti viittä merenalaista kaapelia.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, että sillä ei ollut tuomiovaltaa arvioida miehistön tekemisiä. Tämä johtui kahdesta syystä.
Suomen rikoslakia olisi voitu soveltaa Suomen aluevesien ulkopuolella tapahtuneisiin tekoihin, jos konkreettinen vaara Suomelle olisi ollut riittävän suuri. Näin ei kuitenkaan oikeuden mukaan ollut.
Näyttöä ei ollut myöskään siitä, että kaapeleita olisi katkottu tarkoituksella. Tämä oli toinen syy, joka oikeuden mukaan torpedoi sen mahdollisuuden arvioida rikosvastuuta.
Jos käräjäoikeuden tulkinta jää lopulliseksi, vastuu tekojen arvioinnista siirtyy laivan lippuvaltioon eli Cookinsaarille tai epäiltyjen kotivaltioihin – Georgiaan ja Intiaan.
Oikeuden ratkaisua lehteilevät nyt epäilemättä kiinnostuneena sekä Suomen liittolaiset että Venäjä kumppaneineen.
”
Oikeusjärjestelmä on kuin jumiin juntattu levysoitin.
Tapaus Eagle S on cocktail, johon liittyvät kansainvälinen merioikeus, Suomen rikosoikeus ja diplomatia. Juuri se saa tuomion näyttämään ensilukemalla hämmentävältä.
Tuomio tuli tilanteessa, jossa Venäjän hävittäjät ja droonit ovat loukanneet Nato-maiden ilmatilaa poikkeuksellisella röyhkeydellä. Suomella ja muilla olisi tarve viestittää Itämeren häiriköille, että tällainen toiminta ei kannata.
Helsingin käräjäoikeus ei ole kuitenkaan paikka, jossa sorvataan yksilöllisesti räätälöityjä viestejä aggressiiviselle naapurille.
Sen sijaan oikeusjärjestelmä on kuin jumiin juntattu levysoitin, jonka täytyy lähettää aina samaa katkelmaa. Viestin on oltava se, että jokainen rikos arvioidaan oikeudessa samalla mittatikulla, näytön perusteella.
Näin koneisto toimii myös silloin, kun vieressä operoi aggressiivinen naapuri.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe arvioi seuraavaksi, pyrkiikö syyttäjä hakemaan muutosta käräjätuomioon ylemmissä oikeusasteissa.
Eagle S:n tuomiolla voi toki olla vaikutuksia turvallisuuteen, vaikka tuomio ei ole poliittista viestintää.
Suomalaisten viranomaisten toiminta kiinnosti kansainvälisesti jo, kun aseistautuneet valmiusjoukot laskeutuivat helikopterista Eagle S:n kannelle.
Läntinen media kehysti operaation usein jämäkkänä vastauksena kaapelirikkoihin, mutta kulisseissa keskustelu on ollut monisävyisempää. Suomi sai liittolaisilta positiivista palautetta, mutta on myös joutunut perustelemaan toimintaansa.
Kansainvälisen kaupan pullonkauloina toimii useita merialueita, joiden kautta laivojen on voitava liikkua vapaasti. Siksi kukaan ei halua Itämereltä merioikeuden vastaista ennakkotapausta, joka antaisi aseistautuneille valmiusjoukoille mahdollisuuden pysäyttää laivoja mielensä mukaan tai vaarantaa muuten meriliikennettä.
Suomen perusteluja helpotti se, että viranomaiset ohjasivat Eagle S:n Suomen aluevesille ennen kuin valmiusjoukot laskeutuivat kannelle.
Operaation ansiosta uutta puhtia Euroopassa sai myös keskustelu kriittisen infrastruktuurin suojelusta ja Venäjän varjolaivaston torjumisesta.
Itämeren turvallisuuteen vaikuttavat siis lopulta sekä Eagle S -tuomio että sitä edeltänyt viranomaisoperaatio.
Oikeus tuli paljastaneeksi, että ketään ei välttämättä saada tuomiolle, jos kaapeleita ei ole katkottu tarkoituksella tai siitä ei saada näyttöä.
Toisaalta viranomaisten on jatkossakin voitava tutkia teon tahallisuus, arvioi rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Se tarkoittaa, että kaapeleita katkovan laivan vastuuhenkilöt voivat joutua jumiin vieraaseen valtioon kuukausiksi. Samalla he altistavat itsensä teon tahallisuuden arvioinnille.
”Tämä on ollut varmaan ihan globaalisti merkittävä [tapaus] siinä, että on päästy kiinni siihen alukseen heti. Ja on päästy käymään sitä oikeutta”, Nuotio arvioi.
Vasta aika paljastaa, katkeileeko kaapeleita Itämerellä yhä vai hillitseekö pelkkä viranomaisoperaation uhka ankkurien putoamista.