Putinin kuultiin torstaina puhuvan myös Suomesta.
Vladimir Putin elättelee toiveita siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanta suhteessa Ukrainaan muuttuisi jälleen Venäjälle suosiollisemmaksi.
Trumpin valta-asemasta kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan se, miten Putin puhui presidenttikollegastaan torstaina Sotšissa. Trumpin ärsyttämistä pyritään selkeästi välttämään myös Venäjällä.
– Pyritään mielistelemään Trumpia ja samalla ylläpitämään jännitettä Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä.
Putin puolestaan halusi profiloitua Valdai-klubin tilaisuuden puheessaan sovinnollisena, mikä johtuu tutkijan mukaan Venäjän vaikeuksista saavuttaa sen itselleen asettamia tavoitteita.
– Diplomaattisella rintamalla koko ajan käännetään ne syytökset nimenomaan lännen aggressioksi ja sitten toivotaan, että se puree Euroopassa. Yleisönä on toki myös globaali etelä, jonka halutaan ajattelevan lännen olevan se ongelma.
Alaskan tähti
Trumpin ja Putinin Alaskan tapaamisesta on nyt kulunut useita viikkoja. Sen jälkeen Putinin odotus on varmasti ollut, että Yhdysvallat painostaisi Ukrainan ja samalla Euroopan sellaiseen diiliin, mikä olisi Venäjälle mieluinen.
– Tätähän nyt ei ole tapahtunut ja tässä mielessä linja on lähtenyt nimenomaan loittonemaan. On ajauduttu pisteeseen, jota ei voida missään nimessä nähdä Putinin saavutuksena. Vaikka Trumpin tapaaminen hetkellinen voitto olikin, on Alaskan tähti kyllä jo aika himmeä tällä hetkellä.
Presidentit Putin ja Trump tapasivat Alaskassa elokuun puolivälissä. ZumaWire / MVPHOTOS
Siinä vaiheessa, jos Yhdysvallat todella päätyy yhä määrätietoisemmin tukemaan Ukrainaa ja nyt puheissa ollut aseapu realisoituu, voidaan Lassilan mukaan puhua todellisesta käänteestä.
Trumpin on kerrottu nyt sallivan Ukrainan iskeä pitkän kantaman aseilla syvälle Venäjän maaperälle. Lisäksi varapresidentti J. D. Vance on sanonut, että Trump harkitsee Tomahawk-risteilyohjusten ja mahdollisesti myös Barracuda-M-risteilyohjusten toimittamista Ukrainalle. Yhdysvaltalaisten mediatietojen mukaan Yhdysvallat aikoo myös antaa Ukrainalle tiedustelutietoa pitkän kantaman ohjusiskuja varten.
Perjantaiaamuna tosin uutisoitiin, ettei Yhdysvallat todennäköisesti pysty Reutersin virkamieslähteiden mukaan toimittamaan Ukrainaan pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjuksia, sillä nykyiset varastot on varattu Yhdysvaltain laivastolle ja muihin käyttötarkoituksiin.
Lassila myös muistuttaa Putinin edelleen kokevan Trumpin vallassaolon olevan suhteellisen varma tae sille, että uusi käänne jälleen Venäjän kannalta mieluisampaan suuntaan on mahdollinen.
Valdain puheessa kokonaisuutena ei tutkijan mukaan nähty mitään valtavan suurta muutosta normaaliin, vaan pitkälti Sotšissa kuultiin tyypillistä Putinia tämän tapahtuman kontekstissa.
Putin lausui Suomesta
Varsinaisen puheen jälkeen Putinilta kuultiin lausuntoja Suomestakin. Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin päätös liittyä Natoon oli ”tyhmä”.
Lassila muistuttaa, että Putinin omat julkiset lausunnot Suomen Nato-jäsenyydestä eivät ole aikaisemminkaan olleet kovin aggressiivisia, vaan lähinnä hän on vähätellyt sen merkitystä ja pitänyt päätöstä ääliömäisenä.
– Tavallaan se on ilmeisen strategisen tappion peittelyä. Toki sävy olisi voinut olla aggressiivisempi, mutta Valdaissa sävy on toisaalta yleensä ollut pehmeämpi kuin sisäpoliittisissa puheissa.
Venäjän presidentti muisteli torstaina myös Suomen puolueettomuutta ja sitä, kuinka Helsingissä aikanaan järjestettiin kansainvälisiä tapaamisia.
– Oli Helsingin sopimus ja päätösasiakirja. Miksi Helsingin? Koska sinne oli kaikkien mukavaa saapua. Mitä meillä on nyt, kuka sinne enää haluaa mennä? Putin sanoi.
Putinin mukaan Venäjällä ei ollut ongelmia Suomen ja Ruotsin kanssa ennen näiden liittymistä Natoon. Hän päivitteli torstaina myös sitä, miten Suomessa pystyi tekemään ostoksia ruplilla, rajaseuduilla oli venäjänkielisiä kylttejä ja monet Venäjän kansalaiset ostivat kiinteistöjä Suomesta.
Lassilan mielestä lausunnoissa oli imperialistisia piirteitä, jossa Putin antaa ymmärtää, että Suomessa olisi aikaisemmin pystynyt asioimaan kuten Venäjälläkin. Näin ei tokikaan ole, vaan Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisesta voi ennemminkin puhua Venäjälle merkittävänä arvovaltatappiona. Lassila kutsuu sitä yhdeksi merkittävimmistä poliittista takaiskuista, mitä Venäjä on kokenut laajamittaisen sodan alkamisen jälkeen.
– Nato vahvistuu, mistä länsi on useampaankin otteeseen kuittaillut Venäjälle. Se on varmasti todellinen isku [Putinin] vyön alle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. TIINA SOMERPURO
Lassilan mukaan Putin ei tunnu ymmärtävän, miten Nato-prosessi lopulta eteni maaliin Suomen kannalta suotuisasti ja että Venäjän oma toiminta vaikutti tähän turvallisuuspoliittisesti historialliseen käänteeseen.
– Se on varmaan aidosti tullut suurena šokkina, että miten nyt yhtäkkiä näin tapahtui.
”En tee sitä enää”
Torstaina esille nousi myös droonit, ja Putin äityi jopa vitsailemaan niistä, kun häneltä kysyttiin, ”miksi lähetit drooneja Tanskaan”.
– En tee sitä enää, Putin lupasi.
Lassila sanoo vastauksen olevan perinteistä Putinia.
– Tyypillistä piruilua ja pottuilua häneltä. Eli kun jotain aika ilmeistä on tehty, niin se ikään kuin kiistetään tai sitten ironiseen sävyyn ollaan tunnustavinaan syyllisyys tavalla, jolla halutaan osoittaa väitteen olevan aivan älytön.
Lentokenttiä on viime aikoina jouduttu sulkemaan droonihavaintojen vuoksi useissa eri Euroopan maissa.
Brittimedian mukaan 14 eurooppalaisella lentokentällä nähtiin syyskuussa tapauksia, joissa lentokenttä suljettiin tai lentoliikenne keskeytettiin hetkellisesti droonien vuoksi.
Kun Kööpenhaminan lentokenttä jouduttiin sulkemaan viime viikolla yli kolmeksi tunniksi, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen jyrähti. Hän kutsui lentoliikenteen katkaisseita drooneja ”vakavimmaksi hyökkäykseksi” tanskalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan tähän mennessä.