Maavoimien komentajan Pasi Välimäen mukaan Venäjän varuskunnat kasvavat suurista Ukrainassa koetuista tappioista huolimatta.

Puolustusvoimien sotilastiedustelu on arvioinut Venäjän kasvattavan merkittävästi joukkojaan Suomen rajan vastaisella Leningradin sotilaspiirillä. Arkistokuva Venäjän joukkojen sotaharjoituksista Karjalankannaksella sijaitsevasta Kamenkasta. ZUMAWIRE / MVPHOTOS

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki arvioi, että Suomen lähialueilla olevat Venäjän asevoimien joukot tulevat kaksinkertaistumaan, kertoo Ruotuväki-lehti.

– On oletettava, että nykyisen Leningradin sotilaspiirin miesvahvuus kasvaa noin 80 000 sotilaaseen. Sotilaiden määrä lähialueillamme ennen 2022 alkanutta sotaa oli noin 40 000, Välimäki sanoi lehden mukaan syyskuussa pidetyssä mediatilaisuudessa Maanpuolustuskorkeakoululla Helsingin Santahaminassa.

Välimäen mukaan Venäjän tappiot Ukrainan sodassa ovat osoittaneet, että sillä on kyky sietää suuriakin tappioita. Länsimaiden asettamista sanktioista huolimatta se on kyennyt korvaamaan menettämäänsä ja vaurioitunutta materiaalia.

Ukrainan mukaan Venäjä on menettänyt hyökkäyssodassa jo yli miljoona sotilasta. Välimäen mukaan suurista miestappioista huolimatta Venäjän varuskunnat kasvavat.

– Venäjä on tehnyt Suomen lähialueilla organisaatiomuutoksia. Prikaatit ovat muuttuneet tai muuttumassa divisiooniksi, hän kertoi Ruotuväen mukaan ja viittasi Venäjän uudelleen perustamaan Leningradin sotilaspiiriin.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kertoi Iltalehdelle syyskuussa, että Mikkeliin perustettava Naton pohjoisten maavoimien johtoporras pystyy johtamaan useamman armeijakunnan, eli jopa satojentuhansien sotilaiden taistelua. petteri paalasmaa

Sota jarruttaa

Iltalehti tämän vuoden aikana kertonut useaan kertaan miten Venäjä on helmikuussa 2024 tapahtuneen sotilaspiirien jaon yhteydessä aloittanut uusien joukkojen perustamisen Suomen rajan takana sijaitsevalle Leningradin sotilaspiirille. Iltalehden erikoistoimittaja, sota-asiantuntija Emil Kastehelmi arvioi heinäkuussa julkaistussa analyysissään, että tiedossa olevien osastojen saattaminen täysivahvuisiksi jatkunee aina 2030-luvulle asti. Kastehelmen mukaan Venäjän joukot voivat jopa kolminkertaistua aiemmasta.

Puolustusvoimien sotilastiedustelu kertoi puolestaan talvella julkaistussa julkisessa katsauksessaan, että Leningradin sotilaspiiriä aiotaan Venäjän suunnitelmien mukaan vahvistaa merkittävästi tulevaisuudessa ja sen vahvuutta lisätä noin 50 000 sotilaalla. Tämän myötä Kuolan alueen armeijakunta muutetaan armeijaksi, kokonaan uusi armeijakunta perustetaan Karjalaan ja useita prikaateja muutetaan divisiooniksi.

– Kun muutokset saadaan päätökseen, ne kasvattavat Suomen lähialueella olevien joukkojen vahvuutta todennäköisesti noin 30 000:sta noin 80 000 sotilaaseen. On kuitenkin todennäköistä, että niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu nykyisenkaltaisena kulutussotana, Suomen lähialueella oleva sotilaallinen voima ei kasva merkittävästi. Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjä kuitenkin todennäköisesti priorisoi luoteista suuntaansa ja pyrkii nopeuttamaan uudistusten toimeenpanoa, sotilastiedustelu arvioi.

Iltalehti kertoi viimeksi heinäkuussa miten Venäjä on sijoittanut joukkojaan Suomen lähialueilla. Petro Salonen