Outi Kajanne avaa parvekkeensa lasi-ikkunat. Näin metsä tulee jopa vielä lähemmäksi Kajanteen parveketta, jota hän kutsuu kesähuoneekseen.
– Tämä on käytössä huhtikuusta lokakuulle. On ihana katsoa puiden muuttumista keväästä syksyyn ja kuunnella lintujen laulua.
Olemme keskellä kaupunkia, Länsi-Pasilassa. Kajanteen mielestä alue on kantakaupunkia.
– Tästä on niin lyhyt matka joka puolelle. Keskustan Postitalolla olen 12 minuutissa.
Hän kulkee matkansa pääasiassa polkupyörällä Keskuspuiston kautta.
Omalla parvekkeella pääsee myös osaksi kilometrin päässä olevan Olympiastadionin megakonsertteja.
– Tässä kuuntelin Ultra Bran ja Robbie Williamsin keikat, Kajanne naurahtaa.
Länsi-Pasilaa hallitsevat matalat kerrostalot, joissa on tiiliverhoilu. Marjo J. Rämö
Länsi-Pasila on noin 5 500 asukkaan asuinalue rakentuvan Keski-Pasilan ja Keskuspuiston välissä.
Alue on rakennettu pääasiassa 1980-luvulla.
Keski-Pasilan tiiviiseen ja korkeaan rakennuskantaan verrattuna Länsi-Pasilan talot ovat matalia ja niiden väleissä on pihaa ja puistoa. Kävelytiet risteävät talojen välissä.
Alueen läntisessä reunassa asutaan kerrostaloissa, aivan metsän vieressä. Siitä huolimatta ratikkapysäkille on lyhyt kävelymatka.
Juuri tämä yhdistelmä ihastuttaa Helsingin Uutisten tapaamia alueen asukkaita. Useampi heistä on asunut alueella vuosikymmeniä.
Länsi-Pasilan ja Keskuspuiston rajalla kulkiessa tulee tunnetta, että metsä yrittää vallata kaupunkia. Marjo J. Rämö
Marjo J. Rämö
Tarja Heino, 69, kertoo asuneensa Länsi-Pasilassa vasta toistakymmentä vuotta.
– Etsimme asuntoa, joka olisi ratikan varrella mutta luonnon lähellä.
Sellainen löytyi Länsi-Pasilan Fannyn penkereeltä. Hän asuu puolisonsa kanssa pienkerrostalossa, jossa heillä on kaksikerroksinen asunto. Alakerrasta aukeaa pieni piha eli ”pilttuu” Keskuspuistoa reunustavalle penkereelle.
– Tämä on hiljainen ja sympaattinen paikka asua, Heino kehuu.
Läpiajoliikennettä ei ole. Pihapiirissä toimii pieni päiväkoti.
Elokuviin Triplaan Heino on juuri lähdössä kävellen.
Tarja Heino halusi ratikan varrelle lähelle luontoa. Sellainen asuinpaikka löytyi Länsi-Pasilasta. Marjo J. Rämö
Antti Koukkunen on asunut Länsi-Pasilassa vasta vajaan vuoden. Marjo J. Rämö
Antti Koukkunen, 35, on asunut vasta vajaan vuoden Länsi-Pasilassa.
Lahdesta Helsinkiin muuttanut mies ihmettelee, miksi asunnonhakupalvelut eivät juuri tarjonneet hänen hakukriteereitä vastanneita asuntoja alueelta. Kun vihdoin tarjosi, päätös oli helppo.
– Asunto itsessään ei ollut se mikä veti vaan sijainti, Koukkunen kertoo.
Hän kehuu alueen hyviä liikenneyhteyksiä, Triplan palveluita ja kolmen minuutin kävelymatkaa Keskuspuistoon.
Länsi-Pasilaan muuton myötä hän luopui autostaan.
Hän asuu puolisonsa kanssa Länsi-Pasilan pohjoispäässä, josta alkaa olla jo kilometrin matka Triplaan.
– Täällä on kuitenkin pakettipalvelun luukut ja paljonhan saa nykyisin tilattua kotiin. Ruoankin saa lämpimänä kotiin asti.
Polut vievät Keskuspuistoon. Marjo J. Rämö
Kulkuväylä metsään. Marjo J. Rämö
Monella Länsi-Pasilan asukkaalla on viljelypalsta Keskuspuistossa, Marjo J. Rämö
Länsi-Pasilan asukkaat tuntuvat arvostavan alle kilometrin päässä olevan Triplan monipuolisia palveluita – siitäkin huolimatta että kauppakeskus on vienyt lähipalveluita alueelta kuten kaksi pientä kauppaa ja R-kioskin.
– Se on surku, että lähikauppaa ei enää ole, sanoo Lilja Kalaranta, 86.
– Isossa kaupassa joutuu kävelemään niin paljon.
Hän kertoo liikkumiskykynsä heikentyneen, ja sen myötä Keskuspuistossa liikkuminekin on jäänyt vähemmälle.
Aluetta hän kuvailee siitä huolimatta aivan ihanaksi. Kukkaistutuksia ja penkkejä on lisätty kodin edustalla olevalla Maistraatintorilla. Länsi-Pasila on ollut hänen kotinsa 42 vuotta.
– Uudella alueella ei ole mitään pihoja tai puistoja, täällä on.
Lilja Kalaranta ja Tuula Olin ovat asuneet yli 40 vuotta Länsi-Pasilassa. Marjo J. Rämö
Tuula Olin, 77, pistää paremmaksi. Hän on asunut alueella 45 vuotta.
– Täällä on hiljaisempaa ja tyynempää, Olin sanoo ja viittaa tuulisiin keleihin alueilla, jotka ovat lähempänä merta, ja joilla ei ole metsää suojanaan.
– Tämä on kuin maalla asuisi, Olin toteaa metsän läheisyydestä.
– Se on elämän eliksiiriä, Kalaranta sanoo metsän merkityksestä.
Naiset ovat aikanaan asuneet samassa talossa.
Kalaranta ja Olin pohtivat, onko alue kantakaupunkia vai lähiötä. He päätyvät jälkimmäiseen määritelmään.
Sara Räisänen tuli koiralenkiltä Keskuspuistosta. Marjo J. Rämö
Helsingin Uutiset kohtaa alueella yhden muuttoa suunnittelevan. Hän on Sara Räisänen, 38, mutta hänkin etsii puoliaktiivisesti uutta kotia juuri Länsi-Pasilasta.
Hän sanoo perheen nykyisen kodin olevan lähellä Keski-Pasilan työmaita.
– Ihanaa, jos pääsisi niistä eroon.
Alueella hän haluaisi pysyä Triplan palveluiden, hyvien liikenneyhteyksien Keskuspuiston takia. Nyt myös ensimmäisellä luokalla olevan lapsen koulu on Pasilassa. Läheisen Sannan puiston korjauskin alkaa olla valmis. Se kerää hyvin alueen lapsia leikkeihin.
Räisänen kertoo Keskuspuiston mahtavuuden auenneen hänelle vasta ensimmäisenä talvenaan Helsingissä.
– Tuolla voi helposti hiihtää 30 kilometriä kulkematta samaa latua edestakaisin.
Räisänen kertoo asuneensa aiemmin Ruskeasuon puolella, joka rajoittuu niin ikään Keskuspuistoon. Se oli myös viihtyisä alue, mutta länsipasilalaisilla on Triplan vieressä paremmat palvelut.
Entä mitä mieltä Räisänen on rakennusten tyylistä? 1980-luvun matalahkot kerrostalot ovat punaista ja keltaista tiiltä.
– No on tämä kivempi, kuin idän puoli, Räisänen toteaa.
Länsi-Pasilan pohjoisosiin on tarkoitus rakentaa myös uusia asuntoja. Marjo J. Rämö