Keskiviikkona kuolleen antropologin sanoma oli selkeä: huolenpito ja empatia pitävät yhteisön koossa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Maailman ehkä tunnetuin eläinten käyttäytymisen tutkija ja luonnonsuojelija Jane Goodall kuoli 1. lokakuuta alussa 91-vuotiaana. Menehtyessään Goodall oli kiertueella Yhdysvalloissa tekemässä sitä, mikä hänelle oli tärkeää: puhumassa ympäristöstä, maapallon resurssien rajallisuudesta ja suhteestamme luontoon.
Goodall tutki villejä simpansseja Afrikassa yli kuuden vuosikymmenen ajan. Lähisukulaisten sielunelämään perehtyminen opetti Goodallille paljon siitä, mitä ihmisyys oikeastaan on. Olemme yhteisöllisiä eläimiä, simpanssit ja me. Laumassa jokainen yksilö on tärkeä. Jokaisella on oma roolinsa, ja jokaisen pitää ottaa vastuu omasta elämästään. Jokaisen pitää osoittaa kunnioitusta ja rakkautta ympärillä oleville eläville olennoille, ennen muuta toinen toisillemme. Huolenpito ja empatia pitävät yhteisön koossa.
Meidät erottaa simpansseista oikeastaan vain kieli: kyky kommunikoida keskenämme monimutkaisista asioista, kertoa tarinoita, muistella menneisyyttä ja suunnitella tulevaisuutta.
Goodall oli upea luennoitsija, joka esiintymisiä ja haastatteluja on ilo katsella vaikkapa Youtubesta.
Ainakin kahdesti Goodallilta kysyttiin, mitä hän ajattelee Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista. Vastaukset olivat teräviä, vailla henkilöön käyvää piikittelyä. Goodallin mukaan simpansseille tyypillinen käyttäytyminen toistuu kaikissa valtaa tavoittelevissa ihmisissä. Trump toimii Goodallin mukaan samalla tavalla kuin simpanssiurokset, jotka kilpailevat vallasta toisten urosten kanssa.
– Ne kulkevat pystyssä, rehvastelevat ja esiintyvät kookkaampina ja aggressiivisempina kuin ne oikeasti ovat, pelotellakseen kilpailijoitaan, Goodall sanoi MSNBC:n haastattelussa vuonna 2022.
– Mitä tarmokkaammin ja kekseliäämmin yksilö esiintyy, sitä nopeammin se todennäköisesti nousee hierarkiassa ja sitä todennäköisemmin se pysyy saavuttamassaan asemassa, hän arvioi aiemmin The Atlanticille.
Jane Goodall vieraili simpanssien suojelukeskuksessa Ugandassa kesäkuussa 2018. Kuva: Sumy Sadurni / AFP / Lehtikuva
Goodallin tutkimustulokset hämmästyttivät maailmaa jo 1960-luvun alkupuolelta lähtien. Hän havaitsi, että simpanssit ovat älykkäitä, suunnitelmallisia ja tuntevia olentoja, jotka muun muassa käyttävät työkaluja, suorittavat rituaaleja, solmivat ystävyys- ja liittosuhteita, surevat menetyksiä, käyvät sotia ja sopivat rauhasta. Niiden elämä on rikasta kaikilla tasoilla: tunnetasolla, sosiaalisella tasolla ja älyllisellä tasolla.
Nämä havainnot saivat tutkijayhteisön myöntämään, että rajapinta ihmisen ja eläimen mielen välillä on häilyvämpi kuin kukaan uskoi.
Vaikka ihminen on älykkäin maapallon eläinlajeista, emme ole Goodallin mukaan sittenkään kovin älykkäitä.
– Älykkäät olennot eivät tuhoa omaa kotiaan, hän sanoi yhdessä viimeisistä haastatteluistaan.
Goodall tiesi, mikä tuhoaa maapallon: taloudellinen kehityksen asettaminen ympäristön edelle.
Vaikka käyttäydymme äärimmäisen typerästi, antaa älykkyys Goodallin mukaan ihmiskunnalle vielä toivoa – mahdollisuuden löytää ratkaisuja ongelmiin. Ratkaisuja, jotka vievät meidät lähemmäs harmoniaa luonnon kanssa.
– Meillä on aikaikkuna, mutta se ei ole kovin leveä. Ellemme muuta toimintaamme ja tapaamme kehittää taloutta, on liian myöhäistä, Goodall varoitti.