Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö nosti tapetille ammattiliittojen kanneoikeuden. SDP:n ja kokoomuksen varapuheenjohtajat mittelevät asiasta.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen syyttää kovin sanoin päähallituspuolue kokoomusta.
Mäkynen sanoo kokoomuksen seuraavan ”toimettomana vierestä, kun vilpilliset firmat vievät urakat rehellisten nenän edestä”.
Mäkysen tiedotteen taustalla on Suomessa jälleen käynnistynyt keskustelu työperäisestä hyväksikäytöstä ja alipalkkauksesta. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on ilmiö, jota näkyy esimerkiksi ravintola-, siivous-, maatalous- ja rakennusaloilla.
Mäkynen ihmettelee, ettei kokoomus edistä alipalkkauksen kriminalisointia tai järjestöjen kanneoikeutta. Kanneoikeuden avulla ammattiliitot voisivat puuttua työntekijöiden ongelmiin näiden puolesta.
”Ei tapahdu hetkessä”
Mäkynen vastaa myös kokoomuksen varapuheenjohtajalle Karoliina Partaselle, jonka mielestä SDP hakee helppoja ratkaisuja.
Partanen torjuu SDP:n vaatimukset alipalkkauksen kriminalisoinnista ja ay-liikkeen kanneoikeudesta. Hänen mukaansa kyse on näennäistoimista, jotka eivät aidosti ratkaisisi ongelmaa.
– SDP:n esitykset kuulostavat helpoilta ratkaisuilta, mutta eivät pureudu hyväksikäytön juurisyihin. Tämä todettiin jo Marinin hallituksen selvityksessä: rikoslaki suojaa alipalkkaustilanteissa jo nykyisin. Kriminalisoinnin vaatiminen on enemmän poliittista symboliikkaa kuin todellista ongelmanratkaisua, Partanen painottaa tiedotteessaan.
– Hyväksikäyttöä on kitkettävä määrätietoisesti, mutta se ei tapahdu hetkessä eikä yksinkertaisin tempuin. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja kovia keinoja, hän jatkaa.
Partanen toteaa, että, että hallitus on tarttunut asiaan laajalla ohjelmalla ja asiantuntijoiden suositusten pohjalta.
– Hallitus tehostaa viranomaisten valvontaa ja tiedonvaihtoa, lisää oikeuslaitoksen resursseja ja kiristää rangaistuksia. Merkittävänä toimena kiskonta työelämässä säädetään rangaistavaksi siten, että törkeästä tekomuodosta seuraa aina vankeusrangaistus. Tämä on todellinen pelote hyväksikäyttäjille.
”On mysteeri”
Mäkynen muistuttelee puolestaan kokoomusta pääministeripuolueen vastuusta.
– Vahvistakaa harmaan talouden valvontaa. Koventakaa rangaistuksia niille yritykselle, jotka riistävät työntekijöitä esimerkiksi varastamalla osan näiden palkasta tai teettämällä kohtuuttomia työpäiviä. Perukaa järjestäytyneille työntekijöille asettamanne verosanktio. Näillä pääsee jo hyvin alkuun, Mäkynen sanoo tiedotteessa.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo pitävänsä kokoomuksen toimintaa mysteerinä. Pasi Liesimaa
– Partasen pitäisi esimerkiksi tietää, miten kanneoikeus vahvistaisi työelämärikosten selvittelyä tilanteissa, joissa yksittäinen henkilö ei pysty tai uskalla ajaa omia oikeuksiaan rikollisesti toiminutta yritystä vastaan. On mysteeri, miksi kokoomus antaa vilunkifirmojen jatkaa toimintaansa rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden kustannuksella, Mäkynen jatkaa.
Hallituksessa ristiriitaa
SDP on singonnut eilen ja tänään aamulla roppakaupalla tiedotteita asiasta julkisuuteen. Monissa tiedotteissa on vaadittu muun muassa kanneoikeutta työntekijäjärjestöille.
SDP pyrkii myös lyömään kiilaa hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten väliin.
STT uutisoi perjantaina, että perussuomalaiset ovat keväällä puoliväliriihen neuvotteluiden aikaan esittäneet tiukempaa puuttumista työperäiseen hyväksikäyttöön, mutta kokoomus ei ole suostunut neuvottelemaan tästä. STT:n mukaan perussuomalaiset kannattivat muun muassa ammattiliitojen kanneoikeutta. Kokoomus puolestaan ei tunnista asian olleen keväällä käsittelyssä.
SDP:n kansanedustaja Juha Viitala kummastelee tiedotteessaan sitä, ettei perussuomalaiset saaneet kanneoikeutta etenemään.
Perussuomalaisia edustava oikeusministeri Leena Meri kertoi Iltalehden haastattelussa kannattavansa kanneoikeutta.
SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen sanoo lauantaiaamun tiedotteessaan,. että perussuomalaiset oli ennen vaaleja Ammattiliittojen Vaalistaja-kyselyssä todennut, että ”ammattiliittojen ja osastojen kanneoikeus on ainoa tie, jolla estetään ulkolaisen halpatyövoiman käyttö yrityksissä”.
– Nyt hallituksessa takki on kääntynyt jälleen, ja oikeusministeri Leena Meri puhuu kyllä kauniisti, mutta konkreettiset teot työntekijöiden oikeuksien eteen puuttuvat, Suhonen ryöpyttää.
Orpolta vaaditaan vastausta
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puolestaan on vaatinut myös pääministeri Petteri Orpolta vastausta ammattiliittojen kanneoikeuteen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. KIMMO HAAPALA
– Mikäli lakia ei saada vastuuministerin kannatuksesta huolimatta säädettyä, herättää se kysymyksen siitä minkälaisia toimijoita päähallituspuolue kokoomus oikein suojelee, Koskela sanoo tiedotteessaan vastuuministeri Leena Meren näkemykseen viitaten.
SDP on penännyt vastauksia harmaan talouden torjuntaan myös työministeri Matias Marttiselta (kok), joka esiintyy lauantaina aamupäivällä TV 1:llä Ylen Ykkösaamussa
Työministeri Matias Marttinen (kok) painottaa, että Suomessa on maksettava sopimuksen mukaista palkkaa. TIINA SOMERPURO
– On ehdotonta, että lakia ja työehtosopimuksia pitää Suomessa noudattaa, ja että jokaiselle maksetaan sopimuksen mukaista palkkaa riippumatta tehtävästä tai kansalaisuudesta, Marttinen on paaluttanut aiemmin.
”Kanneoikeus ei ratkaisu”
Suomen Yrittäjät on todennut omassa tiedotteessaan, että työntekijöiden hyväksikäyttöön on puututtava mutta kanneoikeus ei ole ratkaisu.
Suomen Yrittäjien mukaan myöskään alipalkkauksen kriminalisointi ei olisi mahdollista ilman minipalkkalakia. SAK on asiasta toista mieltä.
Suomen Yrittäjät muistuttaa, että ammattiliitot voivat jo nykyisin avustaa työntekijöitä oikeusprosesseissa työntekijän suostumuksella.
– Erillinen kanneoikeus ei ole tarpeellinen, eikä ole perusteltua, että ammattiliitot voisivat nostaa kanteita työntekijän tahdon vastaisesti, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
Järjestö muistuttaa myös, että pelkkä rikossääntelyn kehittäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös riittävää viranomaisresursointia valvontaan ja neuvontaan, selkeää ja ymmärrettävää työlainsäädäntöä, tiedon jakamista erityisesti heikossa asemassa oleville työntekijöille ja työnantajille sekä reilun kilpailun varmistamista.
EK:n Ilkka Oksala ei halua ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. Inka Soveri
Johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta näkee myös omassa tiedotteessaan, ettei ammattiyhdistysliikkeelle ei pidä antaa kanneoikeutta.
Hän toteaa, että työntekijäliitto voi jo nykyään ajaa kannetta työntekijöiden puolesta valtuutuksen perusteella ja ottaa oikeudenkäyntikulut vastuulleen.
– Meillä on työelämässä tapahtuvaa hyväksikäytön ja kiskonnan tutkimista ja syyttämistä varten viranomaiset, jotka toimivat virkavastuulla. Heidän toimintaedellytyksiänsä on syytä tukea niin lisäresurssein kuin myös sellaisin lakimuutoksin, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan tehokkaasti toimia väärinkäytöksiä vastaan, Oksala sanoo.