Työministeri Matias Marttinen (kok) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että hallitus ei edelleenkään anna periksi tavoitteestaan luoda 100 000 uutta työpaikkaa.
Työministeri Matias Marttinen (kok) myönsi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että työllisyysluvut ovat huonot.
– On tärkeää huomata se, että vaikka työttömyysluvut ovat tällä hetkellä huonot, siitä ei pääse yhtään mihinkään, niin samaan aikaan täytyy muistaa Suomessa se pitkä kaari. Suomen päättäjät ovat jättäneet jopa vuosikymmeniä tekemättä niitä uudistuksia meidän talouteen, työmarkkinoille ja teollisuuspolitiikkaan, mitä vastaavat kollegamme muissa Pohjoismaissa ovat tehneet.
Marttinen vertasi tilannetta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan.
Keskustan eduskuntaryhmä ja Liike Nyt -eduskuntaryhmä jättivät perjantaina välikysymyksen Suomen suurtyöttömyydestä. Puolueet kysyivät, myöntääkö hallitus talous- ja työllisyyspolitiikkansa epäonnistumisen.
Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi eduskuntavaaleissa 2023 lupasi äänestäjille 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä kirjattiin myös hallitusohjelmaan.
Ylen toimittaja Pirjo Auvinen huomautti Marttista siitä, että työttömiä on nyt 82 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Onko hallituksen tavoite sadastatuhannesta työpaikasta voimassa?
– Tässä on tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Ensinnäkin kun hallitusohjelmassa päätettiin tehdä hyvin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, niin verotukseen tai sosiaaliturvaan muualle, niin niille valtiovarainministeriön virkakunta on laskenut tällaisen rakenteellisen työllisyysvaikutuksen. Eli vastaavasti silloin, kun talouden kasvu lähtee liikkeelle, ne toimet lähtevät vaikuttamaan, Marttinen aloitti.
Hän sanoi uskovansa jokaisen ymmärtävän maailmantalouden vaikean tilanteen.
– Meillä on tullut merkittävä epävarmuus talouteen liittyen (Trumpin) tullien myötä. Ukrainan sodan vaikutukset ovat Suomeen huomattavasti suuremmat kuin eteläiseen Eurooppaan.
Marttisen mukaan talouskasvun vahvistaminen on siksi keskeisin asia, jonka parissa tehdään töitä.
Mutta se kysymys: entäpä se kysymys, vieläkö tuo 100 000 uutta työpaikkaa on voimassa vai ei?
– Hallitus pitää kaikista tavoitteestaan kiinni, totta kai.
Eli tavoite on voimassa?
– Me emme anna periksi. Tässä tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on: oli sitten kyse julkisen talouden kuntoon laittamisesta tai meidän talouden uudistamisesta, niin periksi ei pidä antaa. Minun viestini myös kaikkiin suomalaisiin koteihin on se, että vaikka tällä hetkellä työttömyysluvut ovat huonot, me näemme jo paljon niitä positiivisia merkkejä Suomen taloudessa. Olemme kuulleet jo merkittäviä, hyviä innostavia uutisia.
Marttinen sanoi, että hänen ministeriönsä arvion mukaan tehty työtuntien määrä olisi jo kääntynyt kasvuun ja loppuvuoteen mennessä myös työllisyys lähtisi nousemaan.
– Eli kyllä myös parempaa on onneksi näköpiirissä.
Ministeriä muistutettiin, että Suomen työttömyystilanne on yhä toiseksi pahin Espanjan jälkeen ja Suomen työttömyys on selkeästi korkeampi kuin EU-mainen keskiarvo.
Marttinen totesi, että lukujen taustalla vaikuttaa myös se, että eteläisen Euroopan maat ovat käyttäneet ”järisyttäviä summia julkisia varoja velkaelvytykseen, nimenomaan EU-varoja”. Tällä on hänen mukaansa ollut vaikutusta siihen, millä tavalla työllisyys on pystynyt kehittymään.
– Suomen talouden rakenteet ovat jääneet uudistamatta. Ja sen takia niiden toimien merkitys tässä tilanteessa, kun katsomme näitä lukuja, korostuu merkittävästi.
Valtiovarainministeriö julkisti syyskuun lopussa tuoreen talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous toipuu taantumasta hitaasti, kun heikko työllisyystilanne ja epävarmuus pitävät kotitaloudet varovaisina.
Oppositio ruoti tuolloin hallitusta kovin sanoin.
Tuolloin esimerkiksi Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen arvosteli, että hallitus jättää ”karmaisevan talouspolitiikan perinnön seuraajalleen”.
– Uusimman valtionvarainministeriön ennusteen perusteella Orpon hallitus tulee jättämään seuraavalleen karmaisevan talouspolitiikan perinnön. Yksikään nykyisen hallituksen itse itselleen asettamista taloustavoitteista ei näytä täyttyvän, Räsänen ryöpyttää.
Hänen mukaansa ”velkasuhde ei ole vakautumassa kaikista hallituksen kreikkalaistyylisistä kirjanpitokikkailuista huolimatta”. Räsänen sanoi, että Orpon hallitus on jättämässä jälkeensä suuremman alijäämän kuin edellinen hallitus, ja myös työllisyysaste jää alhaisemmaksi kuin mitä se oli edellisen hallituksen aloittaessa.
– Miten ihmeessä tässä näin huonosti on käynyt, Räsänen hämmästeli.