Suomessa annetaan liian lieviä tuomioita törkeistä pahoinpitelyistä, sanoo kokenut erikoissyyttäjä Perttu Könönen.
– Aivan liikaa liikutaan siellä yhden ja kolmen vuoden välissä. Ne ovat todella harvinaisia tapauksia, joissa rangaistus on edes viisi vuotta tai sen yli.
Törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta.
Könönen on työskennellyt syyttäjänä yli 20 vuotta. Hän on istunut satoja tunteja oikeussaleissa huume- ja väkivaltarikoksista syytettyjen, pahoinpitelyn uhrien sekä tuomareiden kanssa.
Könönen sanoo, että yksi syy lieviin rangaistuksiin on tuomareiden empatianpuute.
– Välillä tuntuu, että jonkinlainen empatiakyvyttömyys siellä on. Jos ei itse ole nähnyt tai kokenut väkivaltaa, se voi tuntua kovin etäiseltä asialta.
Helsingin käräjäoikeudessa rikosjuttuja hoitava tuomari Juha Hartikainen on eri mieltä syyttäjän kanssa.
– Kyllä tuomarit varmasti ymmärtävät uhrien asemaa, ja tuomareilta löytyy tarvittava määrä empatiaa, Hartikainen sanoo.
”Miksi väkivaltaa hyväksytään?”
Erikoissyyttäjä Könönen kertoo ihmetelleensä koko uransa ajan yhtä asiaa.
– Miksi Suomessa ymmärretään ja hyväksytään väkivaltaa?
Sellaisen viestin yhteiskunta Könösen mukaan antaa lievillä rangaistuksilla.
– Jotkut alamaailman ihmiset ja nuoret rikoksen tekijät nauravat suomalaisille rangaistuksille, ja he ovat valmiita tekemään entistä vakavampia rikoksia.
Videolla syyttäjä Könönen kertoo yhdestä pahoinpitelytuomiosta, jota hän ei voi ymmärtää:
Uhri halvaantui yhdestä nyrkiniskusta. Könönen sanoo, ettei unohda teosta seurannutta tuomiota.
Törkeään pahoinpitelyyn voi syyllistyä aiheuttamalla toiselle vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan. Törkeäksi pahoinpitelyn tekee myös ampuma- tai teräaseen käyttäminen, tai jos teko on tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, ja sitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Tilastokeskuksen tuorein tilasto kertoo, että noin puolet törkeään pahoinpitelyyn tuomituista saa vankilatuomion.
Törkeästä pahoinpitelystä annettavat tuomiot jäävät usein rangaistusasteikon alapäähän.
”Uhreja syyllistetään heidän elämäntavastaan”
Syyttäjä Könönen kertoo toisinaan lukevansa tuomioiden rivien välistä, kuinka pahoinpitelyn uhria syyllistetään.
– Vaikka sitä ei kirjoiteta perusteluihin, pahimmillaan tuntuu, että uhreja syyllistetään heidän elämäntavastaan, jos se liittyy alkoholiin, huumeisiin tai väärässä seurassa liikkumiseen.
Könönen katsoo, etteivät kaikki uhrit ole samanlaisessa asemassa tuomioistuimissa.
– Kyllähän jokaisen vakavan rikoksen uhrin pitäisi olla tasavertaisessa asemassa, mutta ei se kyllä aina näin ole.
Syyttäjä on usein pohtinut sitäkin, että pahoinpitelyjä arvioidaan liikaa lyöntien määrällä tai väkivallan kestolla. Toisinaan yksi nyrkinisku voi olla ”harmiton”, mutta joskus hyvinkin kohtalokas.
– Yksi nyrkinisku voi olla erittäin vaarallinen, jos lyöjä on satakiloinen kamppailulajeja harrastava henkilö.
Avaa kuvien katselu
Käräjätuomari Juha Hartikainen sanoo, että jokainen on oikeuden edessä samanarvoinen. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Käräjätuomari Juha Hartikainen, miksi Suomessa langetettavat pahoinpitelytuomiot ovat yleensä rangaistusasteikon alapäästä?
– Oikeuskäytännössä on katsottu, että tyypilliset pahoinpitelytapaukset ovat harvemmin niin vakavia, että ne ansaitsisivat saada pitkiä vankeusrangaistuksia, Hartikainen sanoo.
Hän toteaa, että joissakin tapauksissa tuomiot ovat kivunneet asteikon yläpäähän ja jopa maksimirangaistukseen.
Kohdellaanko kaikkia uhreja samalla tavalla riippumatta siitä, käyttävätkö he päihteitä tai millaista elämää he viettävät?
– Jokaisen ihmisen on oltava oikeuden edessä samanarvoinen. Väitän, että näin on.
Sillä on kuitenkin merkitystä, missä olosuhteissa rikos on tehty.
– Rangaistus saattaa olla ankarampi, jos teko kohdistuu täysin ulkopuoliseen esimerkiksi kadulla kuin silloin, jos väkivalta tapahtuu esimerkiksi yksityisasunnossa provosoituna ja riitatilanteessa, käräjätuomari Hartikainen sanoo.
Testaa, antaisitko saman rangaistuksen kuin tuomari
Arvioi seuraava tapaus ja valitse rangaistus alla olevasta kolmesta vaihtoehdosta.
Mikko oli viettämässä baari-iltaa Helsingissä. Ennalta tuntematon mies tuli Mikon pöytään ja iski tätä yhtäkkiä puukolla. Mikko ehti nostaa kätensä ylös, jolloin isku osui hänen käsivarteensa ja sen jälkeen kylkeen.
Mikon kylkeen tuli pistemäinen reikä. Hänen olkavarteensa tuli kolme senttimetriä pitkä haava ja hermovaurio, josta jäi pysyvä haitta. Mikko joutui olemaan useita kuukausia pois töistä hermosäryn vuoksi.
Tapauksen tiedot on saatu käräjä- ja hovioikeuden tuomioista. Uhrin nimi on muutettu.
Miten tuomiot voisivat koventua?
Poliisille ilmoitettiin viime vuonna noin 40 000 pahoinpitelyrikosta, joista noin 1 400 kirjattiin törkeinä pahoinpitelyinä.
Syyttäjä Könösen mukaan suomalainen väkivaltarikollisuus on muuttunut.
– Monessakaan tapauksessa ei ole enää kyse ”juoppokämppien tapahtumista”, vaan vakava väkivalta liittyy huumerikollisuuteen ja rikollisten välien selvittelyyn.
Avaa kuvien katselu
Esitutkinta-aineiston kuva väkivaltatutkinnasta. Kuva on otettu vuonna 2018 United Brotherhood -rikollisjärjestön kerhotilalla. Kuva: Poliisi
Viime vuosina on uutisoitu useista tapauksista, joissa Ruotsista on tullut Suomeen henkilöitä tekemään rikoksia.
Yksi esimerkki ilmiöstä on Lassilan ampumistapaus, jossa kaksi henkilöä tuli Ruotsista Suomeen viime elokuussa. Miehet ampuivat laukauksia kohti yksityisasuntoa Lassilassa. Kyse oli huumeveloista, mutta asunnossa asuvilla henkilöillä ei ollut yhteyttä huumevelkaan.
Könönen sanoo, että sivullisten joutuminen väkivallan kohteeksi voi ankaroittaa pahoinpitelytuomioita.
Käräjätuomari Hartikainen ei halua ottaa kantaa siihen, ovatko rangaistukset liian lieviä.
Hän kuitenkin sanoo, että rangaistusjärjestelmä on kokonaisuus, jossa on harkittava tarkoin, milloin esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita kovempi rangaistus kuin esimerkiksi tapon yrityksestä.
Yksittäinen käräjätuomari ei voi lähteä muuttamaan oikeuskäytäntöä, sanoo Hartikainen. Jos rangaistuksia halutaan ankaroittaa, siihen on Hartikaisen mukaan kaksi vaihtoehtoa.
Eduskunta voi koventaa rangaistustasoa lakimuutoksella.
– Toinen vaihtoehto on, että korkein oikeus antaisi alemmille oikeusasteille ohjeita, että pahoinpitelyn tyyppitapauksissa olisi annettava ankarampia rangaistuksia.