Ihmiskauppa|Ulkomaisen työvoiman työehtojen polkeminen on ollut Turun telakalla ”maan tapa”, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vaatii Meyerin Turun telakkaa puuttumaan alihankkijoiden työehtorikkomuksiin.
Lehtonen kehottaa telakkaa käymään läpi koko alihankintaverkostonsa ja poistamaan sääntöjä rikkovat yritykset.
Turun telakalla on paljastunut useita tapauksia, joissa ulkomaisia työntekijöitä on riistetty maksamalla liian vähän palkkaa.
Lehtonen ehdottaa ratkaisuksi tiukempia sanktioita tilaajavastuulain rikkomisesta ja ulkopuolisen tahon valvontaa työmaalla.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vaatii Meyerin Turun telakkaa laittamaan työehtoja polkevat alihankkijansa kuriin.
”Telakan on käytävä koko alihankintaverkostonsa läpi. Tämä edellyttää rankkoja toimia: sellaiset firmat, jotka eivät laita hommiaan kuntoon, tulee yksinkertaisesti heittää pois sieltä”, Lehtonen sanoo HS:lle.
”Uskon vahvasti esimerkin voimaan. Laittakaa homma kuntoon, tai tuossa on portti, ja siitä ulos. Telakalla on nyt noin kymmeneksi vuodeksi töitä, ja aivan varmasti moni yrittäjä haluaisi varmistaa, että saa olla työn syrjässä kiinni.”
STT uutisoi viime viikonloppuna laajassa artikkelissa ukrainalaisten työntekijöiden laittomista työehdoista. HS uutisoi perjantaina toisesta tapauksesta, jossa 18 ukrainalaista oli jäänyt osalta työajastaan kokonaan ilman palkkaa, sekä ilman ylityökorvauksia tai muita lisiä.
Ukrainalaisilta sotapakolaisilta puuttui lähes 140 000 euroa korvauksia. Miehet olivat työskennelleet kevytyrittäjinä, eli viranomaiset uskoivat, että heidän työsuhteensa oli naamioitu yrittäjyydeksi.
Turun telakalta viestitettiin perjantaina HS:lle, että yhtiö ottaa tiedot vakavasti. Uusien kevytyrittäjien käyttö telakalla on kielletty yhtiön mukaan viime vuonna. Ylen mukaan kevytyrittäjyyskieltoa kierretään.
Työministeri Matias Marttinen (kok) on vaatinut telakkaa puuttumaan ongelmiin. Telakan toimitusjohtaja on luvannut näin tehdä.
Lehtonen sanoo, että Meyerin Turun telakan tulisi ottaa mallia Metsä Groupista.
Yhtiöllä oli vuonna 2023 Kemissä Suomen metsäteollisuuden historian suurin, kahden miljardin euron tehdasinvestointi, joka houkutteli paikalle myös työvoimaansa riistäviä firmoja.
”Metsä Group kantoi vastuunsa: siellä heitettiin ulos alihankkijoita, jotka eivät toimineet oikein.”
Alihankintaketju tervehtyi kohtuullisen nopeasti, Lehtonen sanoo. Riistofirmat heitettiin pois, yrittäjät alkoivat toimia oikein.
Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Lehtonen mainitsee metsäyhtiö Stora Enson, jonka Oulun Nuottasaaren työmaalla on paljastunut ulkomaisen työvoiman riistoa. HS on uutisoinut osasta tapauksia aiemmin.
Stora Enson alihankkijan alihankkijan työntekijät ovat jääneet ilman palkkojaan, eikä Stora Enso ole korvannut menetyksiä. Yritys on aiemmin kertonut, että Oulun Nuottasaaren työmaa on ollut ”erinomaisessa kunnossa”.
Lehtosen mielestä pääurakoitsijan tai tilaajan tulisi kantaa vastuunsa alihankintaketjun työntekijöistä ja laittaa rahaa sivuun siltä varalta, että he jäävät ilman korvausta.
Ensisijainen toimenpide on kuitenkin se, että itse työmaa laitetaan kuntoon, hän sanoo.
”Turun telakan tulisi tehdä kuten Metsä Group: ottaa paikalle joku ulkopuolinen taho, joka seuloo kaikki firmat läpi, valvoo että työluvat ja palkat ovat kunnossa, ja niin edelleen.”
Lehtonen, joka kasvoi itse Turun telakan varjossa ja työskenteli sittemmin telakan alihankkijalla, kuvaa ulkomaisen työvoiman työehtojen polkemista telakalla ”maan tavaksi”.
Hän kertoo olleensa jo vuosikymmeniä sitten käräjäoikeudessa todistamassa työvoimaansa huijanneita yrityksiä vastaan, ja huomanneensa parin viikon päästä, että samat yritykset palasivat telakalle.
”Puhdasta telakkayhtiön välinpitämättömyyttä. Tämä on ollut sellainen vaiettu salaisuus.”
Yksi ratkaisu ongelmaan olisi Teollisuusliiton Lehtosen mielestä sanktioiden tiukentaminen tilaajavastuulain rikkomisesta. Laki ei suoraan käsittele palkkausta, mutta kylläkin muita työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia.
Työsuojeluviranomainen voi määrätä tilaajavastuulain rikkomisesta tai laiminlyönnistä laiminlyöntimaksun, jonka suuruus liikkuu parista tuhannesta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin.
Lehtosen mielestä summat ovat aivan liian pieniä.
”Tällä hetkellä työnantaja voi saada parin tonnin sakon sadan tonnin hyödystä.”