Itämeren alue on Venäjälle koelaboratorio, jossa Kreml voi tehdä matalalla kynnyksellä erilaista häirintää maalla, merellä ja ilmassa, toteaa Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
Häirintätoimiin lukeutuvat muun muassa maaoperaatioiden uhka, meriliikenteen häirintä ja ilmatilan loukkaukset. Ilmatilaloukkaukset mittaavat reaktioaikoja, gps-häirintä paljastaa, kuinka riippuvaisia Nato-maat ovat teknologiasta ja kaapelivauriot näyttävät, miten haavoittuvia yhteydet ovat.
Vanhanen osallistui tällä viikolla vuosittain järjestettävään Varsovan turvallisuusfoorumiin, jossa paljon drooniuhasta ja -häirinnästä sekä droonimuurista.
Venäjän droonit ja hävittäjät ovat viime aikoina syyllistyneet ilmatilaloukkauksiin Naton jäsenmaiden rajoilla. Lisäksi eri puolilla Eurooppaa on tehty lukuisia droonihavaintoja muun muassa lentokenttien läheisyydessä.
– Tämä ei ole vain Ukrainan ongelma, vaan myös Naton ja EU:n ilmatilan puolustaminen on haaste. Tanska on tästä varoittanut omien kokemustensa kautta, tietokirjailija ja europarlamentaarikko Mika Aaltolan (EPP/kok.) erityisavustaja Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa lennokkien ja droonien häirintä ympäri Eurooppaa kertoo hyvin Venäjän röyhkeydestä.
– Mielestäni Naton kannattaisi pyrkiä vastaamaan siihen aika napakasti ja kovaakin, vaikka se saattaa kuulostaa vähän haukkamaiselta.
– Naton jäsenmaiden pitäisi viestiä selvästi, että olemme valmiita tarvittaessa ampumaan alas sekä drooneja että hävittäjiä, jos tilanne sitä vaatii – ei tietenkään ensimmäisenä vaihtoehtona.
Hänen mukaansa olisi hyvä edellyttää Natolta yhteistä näkemystä ja myös valmiutta reagoida yhteisesti. Näin esimerkiksi Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Romania voisivat toimia Naton tuen ja yhteisen linjan mukaisesti.
Vanhanen katsoo, että Naton itä- ja pohjoiseurooppalaiset jäsenmaat voisivat tässä tilanteessa yhdessä ilmoittaa julkisesti, miten ilmatilaa puolustetaan konkreettisesti kaikin mahdollisin keinoin.
Pelotetta ei pidä rapauttaa
Naton neuvoston mukaan ”liittoutuneet käyttävät kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikkia tarvittavia sotilaallisia ja ei-sotilaallisia välineitä puolustautuakseen ja torjuakseen kaikki uhat kaikista suunnista. Jatkamme reagointia valitsemallamme tavalla, ajoituksella ja alueella. Sitoutumisemme 5. artiklaan on raudanluja”.
Muutamista Naton jäsenmaista on jo väläytelty viimeisenä oljenkortena jopa Venäjän hävittäjien alasampumista, jos ilmatilaloukkaukset ja häiriköinti jatkuu.
Henri Vanhasen mukaan toimivaa ja uskottavaa pelotetta ei pidä rapauttaa kovilla puheilla, jos niitä ei olla valmiita toteuttamaan käytännössä.
– Pitää ymmärtää, miten pelote toimii. Jos joku sanoo kykenevänsä ja olevansa valmis ampumaan hävittäjiä alas, niin sen toteuttamiseen on vielä pitkä matka. Mutta jos näin sanotaan ja indikoidaan, niin se valmius pitää myös olla.
– Se saattaa kuulostaa pelottavalta, haukkamaiselta ja jopa aggressiiviselta, mutta ei se sitä ole.
Vanhanen korostaa venäläisten laskevan nimenomaan sen varaan, että länneltä ja Natosta ei löydy yhtenäistä kanttia ja uskallusta osoittaa voimaa tarpeen tullen.
– Jos venäläisille on kuitenkin kommunukoitu suljettujen ovien takana ja julkisesti, että voimaa tullaan käyttämään häiriköinnin jatkuessa, niin he eivät lähde haastamaan Natoa suoraan aseelliseen konfliktiin. Tämä on mielestäni päivänselvä asia. Venäjän bluffaus pitää ymmärtää.
Strateginen viestintä
Henri Vanhasen mukaan Venäjä on testannut provosoinneillaan jo pitkään, miten länsi reagoi ja mihin raja vedetään. Näin Kreml pyrkii analysoimaan, voisiko sotilaallinen voima olla sille käyttökelpoinen väline myös Natoa vastaan.
– Venäjä on toiminut näin jo 30 vuoden ajan Tshetshenian sodista lähtien Georgiassa, Krimillä, Itä-Ukrainassa, Syyriassa ja lopulta täysimittaisin sotatoimin Ukrainassa.
– Koko ajan länsi on toiminut niin, että emme ole halunneet vastata kovinkaan suoraan tai voimakkaasti näihin.
Siksi Venäjän mielikuva tästä on se, että länsi ei ole valmis, halukas tai edes kykenevä toimimaan.
Poimintoja videosisällöistämme
– Tämä ei pidä paikkaansa, mutta jostain kumman syystä me annamme tällaisen viestin, Vanhanen sanoo.
Hänen mielestään eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tarvittaisiin nyt suunnanmuutos.
– Meidän pitää lakata teeskentelemästä heikompia kuin mitä me oikeasti olemme. Meidän poliittinen puheemme ei täsmää kykyymme taistella, tuottaa ja tehdä asioita. Se on jokaisen jäsenmaan poliittisesta tahdosta kiinni.
Vanhanen katsoo, että eurooppalaiset ovat jossain kohtaa matkan varrella osittain unohtaneet sen, mitä pelote tarkoittaa.
– Eli miten pelotteesta puhutaan sekä kotiyleisölle että meidän vastustajillemme. Toisaalta pitää ymmärtää, miten pelotetta kehitetään aidosti ja käytännönläheisesti. Pelotteen rakentuminen on osa strategista viestintää ja puolustuskyvyn kehittämistä.
– Tämän oppiminen, sisäistäminen ja materiaalisoiminen käytäntöön on nyt se avainkysymys.