Ilmastonmuutos|Järviä on löytynyt jään alta yhteensä jo 231. Jos niistä suurin Vostokjärvi tyhjenisi, kohoaisi merenpintaa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan avaruusjärjestön Esan satelliitti CryoSat–2 löysi Etelämantereen jäätikön alta 85 uutta järveä.
Aktiivisia järviä on löydetty jään alta yhteensä 231, kertoo tiedelehti Nature Communications.
Jäänalaiset järvet vaikuttavat jäätiköiden liikkeisiin ja välillisesti myös merten pinnannousuun.
Etelämantereen jäiden alta on paljastunut 85 aiemmin tuntematonta jäänalaista järveä, kertoo Euroopan avaruusjärjestö Esa. Moni näistä järvistä sijaitsee useiden kilometrien syvyydessä.
Järvet havaittiin, kun tutkimuksessa koottiin yhteen Esan CryoSat-2 -satelliittin keräämää dataa Etelämantereelta vuosilta 2010–2020.
Järvet vaikuttavat Etelämantereen jäätiköiden liikkeisiin ja vakauteen. Niillä on välillinen vaikutus myös maailman merien pinnannousuun. Ensimmäinen jäänalainen järvi löytyi Etelämantereelta jo 1960.
Aktiivisia järviä on löytynyt jään alta yhteensä jo 231, kertoo tiedelehti Nature Communications.
Aktiivinen järvi tarkoittaa jäänalaista järveä, joka tyhjenee ja täyttyy kerta toisensa jälkeen uudelleen, kerrotaan Esan tiedotteessa.
Satelliitti tunnisti myös uusia veden valumareittejä jäätikön alla. Kootusta datasta löytyi järvien verkosto, jossa viisi erillistä järveä on jään alla yhteydessä toisiinsa.
Tietämys jäänalaisista järvistä ja veden virtauksesta on rajallista, koska ne ovat hautautuneet jopa kilometrien syvyyteen.
”Näiden järvien täyttymistä ja tyhjenemistä on hyvin vaikeaa havaita, varsinkin kun sellainen voi kestää kuukausia tai vuosia”, sanoo tutkimuksen yksi kirjoittaja, Leedsin yliopiston tohtoritutkija Sally Wilson.
Ennen tätä tutkimusta maailmalla oli havaittu vain 36 täydellistä jäänalaisen järviveden kiertoa alusta loppuun.
Nyt tutkijat havaitsivat 12 uutta täydellistä täyttymistä ja tyhjenemistä, Wilson sanoo.
Jäänalainen järvi voi syntyä usealla eri tavalla, kertoo Live Science. Järvi voi esimerkiksi kehkeytyä, kun maapallon kallioperän geoterminen lämpö nousee jäätikön pohjalle, tai kun jää hiertyy kallioperään.
Sulanut vesi kerääntyy kallioperän pinnalle ja valuu siitä ajoittain pois.
Esan CryoSat–2-satelliitti kohosi avaruuteen 2010. Se seuraa eri jääpeitteitä maapallolla.
Satelliitti on osa Esan FutureEO-ohjelmaa, joka mittaa napa-alueen merijään paksuutta ja seuraa jääpeitteiden muutoksia Grönlannissa, Etelämantereella ja muillakin jäätiköillä.
Seuranta onnistuu tutkalla, joka mittaa pieniä vaihteluita jään pinnassa. Tutka seuraa myös merenpinnan vaihteluja.
”Oli mielenkiintoista havaita, miten jäänalaiset järvialueet muuttuvat eri täyttö- ja tyhjennysjaksojen aikana. Tämä osoittaa, että Etelämantereen jäätikön alla oleva hydrologia on paljon monimuotoisempaa kuin mitä aiemmin luulimme”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, professori Anna Hogg Leedsin yliopistosta.
Merenpinnan nousua mittavissa malleissa ei ole tähän mennessä huomioitu kaikkia järvistä mitattuja aikasarjoja. Pian tuotakin dataa liitetään malleihin mukaan.
Moni jäänalainen järvi ei ole aktiivinen vaan vakaa. Niiden ei siis tiedetä täyttyvän tai valuvan säännöllisesti.
Suurin jäänalainen järvi Vostokjärvi on itäisellä Etelämantereella. Järvessä on jopa 65 000 kuutiokilometriä vettä noin neljän kilometrin syvyydessä.
Vostokjärvestä uskotaan, että se on vakaa.
Jos kaikki vesi valuisi Vostokjärvestä pois, se vaikuttaisi jopa Etelämantereen mannerjäätikön vakauteen ja laajalti myös merenpinnan korkeuteen.