Aina aika ajoin surraan sitä, ettei kirja enää myy. Vanhan kirjan kauppiaat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että erikoisemmat kirjat ja klassikot pitävät pintansa.
”Sellainen myy, mitä muilta ei löydy. Olen myynyt tänään postikortteja, arkkitehtuuria, valokuvakirjaa ja englanninkielistä pokkaria”, Petteri Leino sanoo kaksi tuntia ovien aukeamisen jälkeen.
Leinolla on kaksi antikvariaattia: Pufendorf Helsingissä ja Gezelius Tampereella. Nyt hän on saapunut Helsingin antikvaarisille kirjapäiville myymään lisää.
Petteri Leino suosittelee valmistuvalle klassikoita, kuten Homeroksen Ilias tai Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Myös Jonathan Swiftin Gulliverin retket on hyvä valinta, koska 400 vuotta sitten kirjoitetun fantasian hahmot toimivat kuten ihminen myös tänä päivänä.
© Jesse Raatikainen
Elmeri Vehkala omistaa Helsingissä Planeetta-antikvariaattien ketjun. Hän on tuonut mukanaan vain sellaista kirjaa, jolle on kysyntää. Muiden muassa klassikot ovat palanneet myyntilistoille.
”Nimikirjoitetut kappaleet, scifi, fantasia, kauhu. Antiikin klassikot ja historia. Keltainen kirjasto on ikuisesti kerätty”, Vehkala luettelee.
”Hyvä filosofia ja laadukas tietokirja myy hyvin. Mytologia ja kansanperinne kiinnostaa kovasti nuoria, kuten uskontotiede, filosofia, teosofia ja buddha. Mitä hämärämpää, sen parempi. Niillä on paljon asiakkaita nuorissa aikuisissa”, Vesa Hörkkö kertoo.
Hörkkö on tullut kauempaa. Hän omistaa turkulaisen Brahen antikvariaatin. Hänen luettelemaansa materiaalia on kuitenkin vähemmän liikkeellä, koska ne pysyvät ostajien hyllyissä. Sama pätee myös scifiin ja fantasiaan.
”On mukava huomata, että fyysinen kirja pitää pintansa. Asiakkaani sanoi joskus, kun luopumisesta oli puhe, että ennemmin hän vaikka tinkii ruoasta kuin näistä”, Vesa Hörkkö nauraa.
Vesa Hörkkö neuvoo, että valmistuvalle kannattaa hankkia lahjaksi jotain, mistä nuori on kiinnostunut. Martti Haavion Suomalainen mytologia on hyvä esimerkki klassikosta, jonka monet nuoretkin ovat ostaneet.
© Jesse Raatikainen
”Pelkät kirjat riittävät tuomaan asiakkaita”
Helsingissä sijaitseva Kattilahalli on täytetty kirjahyllyillä. Helsingin antikvaariset kirjapäivät järjestettiin kolmannen kerran huhtikuussa 2025. Edellisinä vuosina kävijöitä on ollut muutamia tuhansia kolmen päivän aikana.
Tapahtuma on ollut menestynyt, kirjapäivien alullepanijoihin lukeutuva Elmeri Vehkala arvioi.
”Helsingissä on paljon kirjallisuuden ystäviä, mutta keväällä täällä ei ole kirjallisuustapahtumia. Aina ei tarvitse olla jotain ohjelmaa. Tapahtuma todistaa, että pelkät kirjat riittävät tuomaan asiakkaita”, Vehkala sanoo.
Hörkön kivijalkamyymälä sijaitsee Turun keskustassa, mutta yritys myy kirjoja myös verkossa.
”Messut ovat hyvää vaihtelua perinteiselle myymäläelämälle. Niillä on hyvä käydä, koska siellä tehdään paitsi kauppaa myös mainostetaan yritystä. Onhan tämä toki aika savotta, kun kuljetat, nostat ja laitat. Kulujakin tulee aika lailla, kun ulkopaikkakuntalaisena pitää yöpyä jossain”, Hörkkö sanoo.
Sofia löysi kauan kaipaamansa kirjan Odessalaisia ja muita novelleja.
© Jesse Raatikainen
Sofia löysi vihdoin etsimänsä teoksen
Sofia vieraili antikvaarisilla kirjapäivillä ensimmäistä kertaa. Hän kertoo kiertävänsä antikvariaateissa paljon. Hän ostaa erityisesti kirjoja, valokuvia, julisteita ja postikortteja.
”Tänään ostin Isaak Babelin Odessalaisia ja muita novelleja. Tätä olen etsinyt. Ostin myös kuvataiteilija Marc Chagallin kirjan, koska pidän hänen teoksistaan.”
Venla sanoo, että psykologian klassikkojen hankkiminen omaan hyllyyn on järkevää.
© Jesse Raatikainen
Venla hankki klassikoita
Venlalle tämä on jo toinen kerta antikvaarisilla kirjapäivillä. Hän sanoo olevansa ennen kaikkea kirjojen lukija, ei niinkään keräilijä. Hän näkee kirjapäivät hyvänä mahdollisuutena löytää harvinaisempia kirjoja, joihin ei joka päivä törmää.
”Ostin Mihail Bahtinin Dostojevskin poetiikan ongelmia ja Julia Kristevan tekstikokoelman. Nämä ovat psykologian klassikoita ja teen alan tutkimusta. Ne on hyvä hankkia itselle, koska ne ovat aina hyödylliset. Kirjat ovat myös sen verran vaikeita, ettei kirjaston laina-aika riitä.”
Peter saapui kirjapäiville sarjakuvien toivossa.
© Jesse Raatikainen
Peter löysi ruotsinkielisiä sarjakuvalehtiä
Myös Peter on toista kertaa kirjapäivillä. Hänen kaverinsa on myymässä tapahtumassa ja mukaan tarttuu aina jotain. Peter sanoo, että kaikkien kannattaa kokeilla erilaisia genrejä, jotta itselle mieluisa löytyy. Itse hän kerää sarjakuvia.
”Löysin ruotsinkielisiä sarjakuvalehtiä. Peyon Johannes ja Pirkale– ja André Franquinin Niilo Pielinen -sarjakuvia. Kävi säkä, että myyjä oli ottanut nämä tänne mukaan.”
Minkälainen asiakas vierailee vanhan kirjan kaupassa?
Elmeri Vehkala arvioi, että viime vuonna nuorten osuus oli ”käsittämättömän suuri”.
”Fiksut ihmiset ostavat kirjoja. Ei pysty sanomaan ikää, sukupuolta tai yhteiskuntaluokkaa. He ovat ihmisiä, jotka osaavat lukea ja joille painettu tuote on tärkeä”, Petteri Leino puolestaan sanoo.
Hän huomauttaa, että kirjojen hankkiminen ei ole enää valtavirtaa, vaan kirjojen ostaminen marginalisoituu jatkuvasti. Hän ei ole niinkään huolissaan alasta, vaan lukijoista. Tai tarkemmin sanottuna siitä kansanosasta, joka ei lue.
”En ole kirja-alasta huolissani sinällään, mutta siitä ettei yhä suurempi luokka kuluta kirjaa tai lue missään muodossa. Suomalaisista 15–65-vuotiaista 40 prosenttia kuuluu siihen luokkaan. Heille riittää kolmen sekunnin videoiden tuijottaminen puhelimesta. Siitä olen huolissani.”
Leinolla on myös ensikäden tietoa nyt valmistuvista nuorista. Hänen työharjoittelijansa opinto-ohjaaja paljasti, ettei kaikki tulevista ammattiin valmistuvista osaa edes kirjoittaa kunnolla, koska pikaviestimet ja erilaiset tekstinsyöttöohjelmat ovat lisääntyneet.
Elmeri Vehkala suosittelee valmistuvalle Planeetta-antikvariaattien kustantamaa kirjaa Caton opetuksia. Kirja on oppien lisäksi katsaus Eurooppaan antiikin ja kristinuskon ristitulessa. Se on aiemmin suomentamaton kärkitutkimus aiheesta, jonka avulla eurooppalaiset opettelivat lukemaan keskiajalla.
© Jesse Raatikainen
Vapaa-ajasta on kova kilpailu
Elmeri Vehkala on samoilla linjoilla kirjan marginalisoitumisen kanssa. Kirja on omalla sarallaan edelleen kuningas, mutta kova kilpailija ihmisten vapaa-ajasta se ei ole.
”Se on ollutta ja mennyttä, fyysinen kirja ei tule koskaan kilpailemaan viihteen kuninkuudesta. Eikä tarvitse. Antikvaarinen puoli on aina turvassa kirja-alan myllerryksiltä, koska meidän ei koskaan tarvitse myydä sitä kirjaa, mikä on uutta, vaan sitä, mitä ihmiset haluavat ostaa”, Vehkala sanoo.
Kattilahalli oli täynnä kirjahyllyjä ja pöytiä, joilla tarjoiltiin kirjojen lisäksi muita pienpainatteita, kuten julisteita, valokuvia ja elokuvia.
© Jesse Raatikainen