Korkeakoulutuksen tulevaisuutta on hyvä pohtia muun muassa väestörakenteen kautta.
Suomessa uudistetaan parhaillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista visiota. Valmistelua tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Visiotyössä on tarkoitus vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä luoda korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivoja. Edellinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio julkaistiin 2017. On selvää, että vuoden 2017 jälkeen maailmassa ja yhteiskunnassamme on tapahtunut muutoksia ja siksi vision päivittäminen on aiheellista.
Korkeakoulutuksen tulevaisuutta on hyvä pohtia muun muassa väestörakenteen kautta.
Suomalaisissa korkeakouluissa on aloituspaikka yli 65 000 uudelle opiskelijalle. Tänä vuonna korkeakoulutukseen tulevan ikäluokan koko on noin 58 000 nuorta. Tällä vuosikymmenellä Suomessa on syntynyt enää noin 45 000 lasta vuosittain. Tavoitteena on, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon, mutta tavoitetta ei olla saavuttamassa ainakaan lähivuosina.
Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen tekijöitä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa olisikin tärkeää pohtia, miten saadaan varmistettua, että Suomessa työtä tarjoavat yritykset saavat myös tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa. Selvää on, että opiskeluperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
Ammattikorkeakoulut tuottavat kaksi kolmasosaa korkeakoulututkinnoista. Matti Kajanteen väitöstutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen monimuotoinen TKI-toiminta (Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatio) on tehnyt mahdolliseksi sen, että ammattikorkeakoulut voivat vastata alueellisiin haasteisiin.
Amk:t kehittävät ratkaisuja ja uusia innovaatioita yritysten ja organisaatioiden kanssa. Tämä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Valmistuvat osaajat työllistyvät usein omaan opiskelumaakuntaansa. Lisäksi ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen tutkimustyö palvelee erityisesti alueen pk-yrityksiä.
”
Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen tekijöitä.
Euroopassa useissa maissa ammattikorkeakouluja on kehitetty voimakkaasti. Esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa ja Portugalissa ammattikorkeakouluilla on oikeus antaa tohtorintutkintoja. Suomessakin tulisi kehittää ammattikorkeakouluja, jotta ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa niille asetettuja tehtäviä työelämäläheisinä korkeakouluina ja voivat pysyä mukana kansanvälisessä kilpailussa opiskelijoista, osaajista ja rahoituksesta.
Tulevaisuuteemme vaikuttavia muutoksia on paljon. Muutokset ovat geopoliittisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia, teknologisia ja ympäristöllisiä. Suomen kilpailukyky ja kasvu on ollut hidasta viimeisten 15 vuoden ajan. Suomen elinvoiman lisäämiseksi on tärkeää kasvattaa inhimillistä pääomaa ja uutta osaamista sekä tuottaa uusia ratkaisuja.
Ammattikorkeakoulut ovat oleellinen osa Suomen kilpailukyvyn, elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta. Ne kattavat koko Suomen ja kaikki toimialat. Ne tuottavat laajasti hyvinvointia; sosiaali- ja terveysalan osaajia, uusien teknologioiden tuottajia ja soveltajia, talousosaajia ja kulttuurin moninaisia toteuttajia ja tuottajia. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta luo uusia ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille, ja ne ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisesti.
Ammattikorkeakoulut Suomessa ovat yli 30-vuotisen kehityskaarensa aikana osoittaneet tehokkuutensa ja joustavuutensa. Niissä on suuri määrä käyttämätöntä potentiaalia, joka pitää vapauttaa tuottamaan koko Suomelle elinvoimaa ja kilpailukykyä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia ammattikorkeakoulujen sekä koulutus- että TKI-tehtäviin sekä mahdollisuutta edelleen kehittyä autonomisina korkeakouluina.
Jari Multisilta on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja. Kaarina Ranne on Samkin hallituksen puheenjohtaja.