Jos etsit kirjasarjaa, joka saa sinut hymyilemään kesken lukemisen, tässä se on – tai oikeastaan Se on moro! Mirella Mäkilän feelgood-sarja sai viime vuonna ansaittua tunnustusta voittamalla kaikkien aikojen ensimmäisen, Vinhan kirjakaupan jakaman Funlandia-palkinnon. Sen ja sarjan uusimman, kolmannen osan kunniaksi istuin alas Mirellan kanssa keskustelemaan kirjoista, huumorista, kirjoittamisesta ja tietenkin Tampereesta.
Kuuntele podcast-jaksomme tästä tai suoraan podcast-alustalta, esim. Soundcloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta.
Se on moro -sarja on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, miten hyvän mielen kirjallisuus voi olla sekä lämminhenkistä että älykästä. Tarinoiden huumori ei nojaa kliseisiin, vaan yllättää oivaltavuudellaan ja sai ainakin minut välillä nauramaan ääneen. Sarja onnistuu olemaan kepeä ja sujuva, mutta ei koskaan tyhjänpäiväinen. Tässä jutussa kerron, miksi ihastuin sarjaan. Podcastissa puolestaan selviää, mitä poikkeavaa Mirellan kustannussopimuksen saantiin liittyi, miten hän yhdistää vaativan työn kirjoittamiseen, kumman hän valitsisi, mustamakkaran vai Pyynikin näkötornin munkin ja minkälainen uusi perheenjäsen siivittää seuraavan Se on moro -sarjan kirjan kirjoittamista.
Se on moro -sarjan kolmannessa osassa Äkkilähtöjä Tampereella, edes Pyynikin näkötornin herkulliset munkit eivät pidättele sarjan päähenkilö Roosaa Tampereella. Minä en ole tamperelainen, mutta myönnän, etten ole koskaan syönyt parempia munkkeja kuin Pyynikin näkötornin kahvilassa.
Tampereen ja ihmissuhteiden ihanuus
Mirella Mäkilä asuu Helsingissä, mutta kaipaa voimakkaasti kotikonnuilleen Tampereelle. Se on moro -sarja on syntynyt tästä ikävästä.
Kirjasarjan päähenkilö on Roosa, joka sarjan aloittavassa Seuraavana Tampere -kirjassa palaa Helsingistä maitojunalla synnyinkaupunkiinsa Tampereelle. Hän on kolmekymppinen, hyväsydäminen ja moneen tilanteeseen vähän liian kiltti nainen. Roosa on elämänvaiheessa, jossa ei oikein tiedä, mitä seuraavaksi. Onneksi ovat parhaat kaverit Veera ja Sirkku, jotka tosin eivät tule keskenään toimeen. Veera on Roosan elämän luottopakki ja Sirkku varsinainen virvatuli. Roosan elämän miehet ovat toisaalta hurmaavia, mutta onko heistä pysyvämmiksi kumppaneiksi selvinnee aikanaan.
Se on moro -sarjan tapahtumapaikat ovat olemassa. Tämä näkymä avautuu Hotelli Tornin Moro Sky Barin ikkunasta. Taustalla kimmeltää Näsijärvi, jonka rannalla minä vietän aina muutaman viikon kesällä.
Se on moro -sarjan tapahtuvat sijoittuvat tuttuun ja tunnistettavaan suomalaiseen arkeen, jossa elämä soljuu kahvin, kaverisuhteiden ja yllättävien käänteiden kautta eteenpäin. Sarjassa käsitellään ihmissuhteita, töitä, itsensä etsimistä ja välillä myös eksymistä, ja Mirella Mäkilä kuvailee kaiken pilke silmäkulmassa, ja aidosti tunteita herättävällä otteella.
Mirella Mäkilä työskentelee Otava-kustantamoperheen kaunokirjallisuuden AD:na. Hän on suunnitellut kirjojensa kannet itse.
Sarjan toisessa osassa, Tampereella rempallaan, Roosa saa yllätysperinnön, jolla on moninaisia seurauksia. Kyseessä on huonokuntoinen puutalo Petsamon kaupunginsosassa, joka alueena vaikutti mitä viehättävimmältä, kun kävin tutustumassa paikkoihin. Aivan, Se on moro -sarja voi toimia erinomaisena matkaoppaana Tampere-retkellä. Minulla oli toukokuussa muutama tunti luppoaikaa Tampereella ja ennätin käydä tutustumassa Petsamoon, Pyynikintorin liha ja kahviin, Gezeliuksen antikvariaattiin, Hatanpään arboretumiin ja käydä syömässä munkit Pyynikin näkötornin kahvilassa. Todella hauskaa, sillä kaikki kirjasarjassa mainitut paikat ovat todella olemassa.
Äkkilähtöjä Tampereella
Sarjan kolmannessa osassa, Äkkilähtöjä Tampereella, käsitellään hieman enemmän myös Roosan työelämää Makava-porafirman pääkonttorissa. Siellä on muutokset meneillään ja niitä on luotsaamassa topakka konsultti Birgitta Rönkkö. Minähän olen tehnyt pitkään töitä muutoskonsulttina ja täytyy sanoa, että lukiessani tuli tunne, että ei hyvänen aika, noin asiakkaiden työntekijät ovat minutkin voineet nähdä! Kuvaus on Roosan osalta todella elämänmakuista ja uskottavaa.
Elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä ja pian Roosa löytää itsensä lomalta uinuvasta lomakohteesta. En nyt paljasta minne matkustetaan, mutta paikka on monelle suomalaiselle hyvin tuttu. Ja nyt en puhu Teiskosta, joka on kuulemma tamperelaisille jo ulkomaita!
Mirella Mäkilä on hurmaavasti aina pukeutunut kirjojensa väreihin. Minäkin peesasin Äkkilähtöjä Tampereella -kirjan julkkareissa.
Minä viihdyn!
Minä olen aika vaativa huumorin suhteen. Pidän nokkelasta, älykkäästä huumorista, joka vaatii oivallusta. Mirella Mäkilä onnistuu pudottelemaan sellaisia juonenkäänteitä, joille hymyilin, ja dialogin kohdalla suorastaan repeilin. Nytkin naurattaa, kun ajattelenkin muutamaa kirjan kohtaa.
Hyvän viihdekirjan kirjoittaminen ei ole helppoa. Arvostan suuresti sitä, että henkilöhahmot ovat aidonoloisia, tapahtumat uskottavuuden rajoissa, huumori on lämminhenkistä ja rakkautta on, mutta se ei ole ainoa kiinnostava asia tarinassa.
Suosittelenkin vahvasti tarttumaan Mirella Mäkilän Se on moro -sarjaan riippumatta siitä, kuinka tuttu Tampere sinulle on. Tamperelaisille siinä voi olla sisäpiiriläisten riemua – ”Haa, tierän tarkkaan missä ollaan!” Meille muille tarina tekee Tamperetta tutuksi, vaikka ydinjuttu onkin Roosan elämän koukeroissa. Erinomaista lukemista silloin, kun mieli tekee irtautua arjesta!
Mainittakoon vielä, että sarjassa on ihana Bile-koira, jonka vahtina Roosa aina silloin tällöin on.
Ja sekin, että kirjasarjassa mainitaan, että Roosan sympaattinen isä on kiakkomiehiä ja kannattaa Tapparaa.
Podcast-keskustelumme on tallennettu kesäkuussa 2025.
Kirjan tiedot
- Mirella Mäkilä: Äkkilähtöjä Tampereella
- Otava 2025
- Se on moro -sarja, 3. osa
- Kansi: Mirella Mäkilä
- 348 sivua / 9 h 55 min
- Äänikirjan lukija: Anna-Riikka Rajanen
⭐⭐⭐⭐
Rating: 4 out of 5.
Aiheeseen liittyy