Juttu tiivistettynä

  • Venäjä-tutkija Mark Galeotti arvioi, että Venäjän armeijan rakentaminen uudelleen Ukrainan sodan jälkeen vie kahdeksan vuotta, koska sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta ja kalustotappiot ovat suuret.
  • Galeottin mukaan Putin käyttää historiaa perustellakseen toimintaansa Ukrainassa. Samalla hän tulee käyttäneeksi historiaa väärin, kun hän valitsee vain itselleen sopivat faktat.
  • Venäjä on kiihdyttänyt hybridisodankäyntiä Euroopassa, koska länsimaat pohtivat turvatakuiden antamista Ukrainalle.
  • Galeottin mukaan Putin rikkoi aiemman yhteiskuntasopimuksen elintason nostamisesta venäläisten kanssa, kun hän antoi käskyn hyökätä Ukrainaan. Nyt hän yrittää korvata sen sopimuksen historian kertomuksella, joka vaatii kansalaisilta uhrauksia.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Professori Mark Galeotti istuu tottuneesti Ylen etähaastatteluun kotonaan Surreyssa Britanniassa. Hän kommentoi usein Venäjää ja Ukrainan sotaa saarivaltiosta käsin, mikä ei ole ihme. Galeottia on kuvattu yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjä-tutkijoista.

Nyt hän on julkaissut teoksensa Sodista taottu maa, jonka suomennos julkaistiin elokuun lopussa. Alun perin Galeottin tarkoituksena oli käydä teoksessa läpi kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton käymät sodat.

– Kävi nopeasti ilmi, että tämä oli mahdoton tehtävä. Hahmottelin paperille kaikki sodat, joista tiesin, ja siitä paperista tuli kymmenen sivua pitkä, Galeotti sanoo.

Kirjasta tuli lähes 600-sivuinen järkäle, jossa lähdetään liikkeelle 860-luvulta Rusien valtakunnan synnystä. Kirjan kantavana ajatuksena oli koota yksien kansien väliin sodat, jotka ovat muokanneet Venäjää.

Voi siis sanoa, että Galeotti tietää, mistä hän puhuu, kun aiheena on Venäjän historia. Toinen pakkomielteenomaisesti maan menneisyyteen suhtautuva henkilö on Vladimir Putin. Putin perustelee usein tekemisiään Venäjän johtajana historialla.

Mitä mieltä Galeotti on Putinista historian tulkitsijana?

Putin buffet-pöydässä

Presidentti Vladimir Putin sanoi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että ”nykyinen Ukraina on täysin ja kokonaan Venäjän luoma”.

– Tarkemmin sanoen bolševistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Tämä prosessi alkoi lähes välittömästi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.

Puheessaan Putin ohitti sen tosiasian, että ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi, kun Venäjällä käytiin sekavaa sisällissotaa ja bolševistit olivat ottamassa valtaa Venäjällä.

Toki Ukraina ajautui uudelleen Neuvosto-Venäjän syliin 1920-luvulla. Galeotti on turhautunut putinilaiseen historiankirjoitukseen.

– Hän kohtelee historiaa kuten buffet-tarjoilua. Hän valitsee asiat, joista hän pitää, ja sivuuttaa faktat, joista hän ei pidä.

Professori Mark Galeotti sanoo, että Putin yrittää rakentaa narratiivia suuresta Venäjästä, joka on pelastanut maailman useaan otteeseen.

Galeotti myöntää, että Kiova ja Ukraina ovat olleet iso osa Venäjän historiaa. Esimerkiksi Kiova oli yksi keskeisimmistä kaupungeista Rusien valtakunnassa, mutta silloin viitataan keskiaikaisiin tapahtumiin.

– Puhumme ajasta, jolloin Skandinaviasta tuli sotilaita, jotka ottivat valta-aseman Rusien valtakunnassa.

Galeotti viittaa viikinkeihin. Isomman virheen Putin tekee siinä, miten tämä käyttää historiaa johtopäätösten vetämiseen.

Galeottin mukaan historialla ei voi perustella sitä, miten asioiden pitäisi olla nyt. Jos niin olisi, Saksin osavaltio voisi julistautua itsenäiseksi Saksasta. Samalla myös Italian eri alueet voisivat vaatia itsenäisyyttä, koska Italia yhdistettiin voimalla vasta 1870-luvulla.

Historia korvaa yhteiskuntasopimuksen

Putinin innostus historiaa kohtaan nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi hän perustelee Venäjän toimintaa niin paljon menneisyydellä.

Galeotti lähtee kerimään vastaustaan ideologiasta. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole tällä hetkellä kaikkia yhdistävää aatejärjestelmää.

– Ei ole olemassa mitään putinismia. Venäjä on tällä hetkellä opportunistinen imperialisti ulkomailla ja vapaisiin markkinoihin perustuva kleptokratia kotimaassaan, Galeotti sanoo.

Imperialismilla viitataan suurvallan pyrkimyksiin laajentaa valtaansa muiden valtioiden kustannuksella. Tähän saatetaan käyttää sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä on tehnyt esimerkiksi Ukrainassa, Georgiassa ja Syyriassa.

Kleptokratialla puolestaan viitataan varkaiden valtaan, jolloin korruptio on valtiossa institutionalisoitunut.

Historia on Putinille väline, jolla hän hakee oikeutusta toiminnalleen. Galeottin mukaan taustalla on rikottu yhteiskuntasopimus, joka oli voimassa vielä 2000-luvun alussa Venäjällä.

Professori Galeottin mukaan Venäjällä ei ole mitään aatejärjestelmää, joka yhdistäisi kansalaisia.

Sopimuksen mukaan kansalaisten tuli jättää politiikan tekeminen Putinin hallinnolle ja vastavuoroisesti kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu paranisivat vuosien mittaan. Viesti vetosi venäläisiin varsinkin synkän 1990-luvun talouskriisin jälkeen.

Yhteiskuntasopimus meni rikki viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan takia inflaatio laukkaa Venäjällä ja korot ovat nousseet uusiin huippulukemiin.

Nyt Putin pyrkii Galeottin mukaan paikkaamaan yhteiskuntasopimusta historialla.

– Historia on paljon tehottomampi keino, koska yhteiskuntasopimus perustui omaan etuun. Historiankirjoitus perustuu paljon enemmän uhrauksiin ja kohtaloon.

Toisen maailmansodan aikana uhrautuminen oli helpompi hyväksyä, jolloin venäläiset pelkäsivät natsi-Saksan tuhoavan kokonaisen kansakunnan. Ukrainan sodan kohdalla tilanne on toinen.

Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.

Yksi kummallisuus Putinin historian kiinnostuksessa liittyy hänen omaan rooliinsa historian kirjoituksessa.

– Hän kysyy historioitsijoilta heitä tavatessaan, miten he puhuvat minusta sadan vuoden päästä. Se on tietysti kiusallinen kysymys, kun kyse on despootista, joka on määrännyt poliittisia vastustajia myrkytettäväksi.

Venäjä painostaa drooneilla Eurooppaa

Useissa Euroopan maissa on tehty viime viikkoina droonihavaintoja muun muassa lentokenttien ja sotilaskohteiden kupeissa. Droonihäirinnästä on epäilty Venäjää.

Galeottin mukaan pitää olla varovainen siinä, ettei venäläisten oleteta olevan kaikkien havaittujen droonien takana. Samaan aikaan hän sanoo, että venäläiset ovat kiihdyttäneet hybridisodankäyntiä Euroopassa.

Droonihavaintojen lisäksi Venäjä on rikkonut Viron ilmatilaa hävittäjillä ja varjolaivasto on aiheuttanut useita kaapelivaurioita Itämerellä.

– Osaltaan tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset valtiot pohtivat parhaillaan Ukrainan turvatakuita.

Professori Galeottin mukaan ei ole sattumaa, että Venäjän hybriditoiminta on lisääntynyt Euroopassa samaan aikaan, kun länsimaat pohtivat turvatakuita Ukrainalle.

Galeottin mukaan Venäjä ei ole tällä hetkellä epätoivoinen saavuttamaan rauhansopimusta, mutta Putin haluaisi, että hänelle tarjottaisiin jonkinlaista sopimusta.

Ukraina on puolestaan ollut selvä viestissään: se ei neuvottele Venäjän kanssa ennen kuin eurooppalaiset valtiot tarjoavat sille selkeitä turvatakuita.

Käytännössä Venäjä yrittää pelotella eurooppalaisia sillä, että se on paljon holtittomampi ja aggressiivisempi kuin länsimaat.

– Venäjä kysyy, kuinka syvälle Ukrainan sotaan haluatte sotkeutua aikana, jolloin Yhdysvallat ei ole enää luotettava turvallisuuden takaaja.

Perinteisesti Venäjä on hybridisodankäynnin keinoin pyrkinyt jakamaan liittolaismaita lännessä, koska se ei pärjää yksin Natoa vastaan.

Venäjän armeijan rakentaminen vie kahdeksan vuotta

Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat pohtineet, mitä mahdollisesta Ukrainan rauhansopimuksesta seuraa ja onko Venäjä suurempi uhka Euroopalle kuin aiemmin

Galeottin vastaus kysymykseen on suora.

– Ei ole. Venäjän pitää rakentaa asevoimansa uudelleen tämän sodan jälkeen.

Galeottin mukaan Venäjä ei ole yhtä iso uhka Euroopalle kuin se oli ennen sotaansa Ukrainassa.

Tämä käy järkeen, jos katsoo arvioita kaatuneiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden määristä. Galeottin ja muiden asiantuntijoiden arvion mukaan sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta.

Näistä iso osa on ollut Venäjän armeijan parhaita voimia. Tämän lisäksi Ukraina on tuhonnut ison siivun kalustosta, jota Venäjä on rakentanut edellisen 20 vuoden aikana.

Galeotti arvioi, että sodan loppuminen voi tuoda ongelmia myös Venäjälle. Sodan jälkeen yhteiskuntaan palaa paljon ”vihaisia ja aseistettuja miehiä”, eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää yhteiskuntarauhalle.

Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Venäjän armeija voisi olla valmis pienimuotoiseen hyökkäykseen kuukausien päästä sodan loppumisesta. Galeottin arvion mukaan armeijan rakentaminen uudelleen vie noin kahdeksan vuotta.

– Jotta Venäjä voisi aloittaa minkäänlaista sotilaallista operaatiota, heillä pitää olla kyky aloittaa laajamittainen sota. Muuten he eivät voi toteuttaa uhkauksiaan.

Yksi asia, joka voi muuttaa sotatilannetta Ukrainassa, on joukkojen liikekannallepano. Galeotti ei usko uuteen kierrokseen Venäjällä.

– Pitää muistaa, että ensimmäisellä mobilisaatiokierroksella ihmisiä pakeni enemmän maasta kuin ilmoittautui palvelukseen.

Epäsuositun päätöksen todennäköisyyttä vähentää se, että Venäjällä järjestetään duuman vaalit ensi vuonna. Vaikka duuman rooli Venäjällä on toimia Putinin kumileimasimena, Galeottin mukaan itsevaltiaan pitää jossakin määrin olla huolissaan suosiostaan.

Vahva vaalitulos kuitenkin oikeuttaa vallankäyttöä myös autoritaarisissa yhteiskunnissa.