Se, kuinka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aikanaan päättyy, vaikuttaa nimekkään brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Keir Gilesin mukaan keskeisesti koko maanosan turvallisuuteen ja vakauteen jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vaikka tämä on ollut hänen mukaansa selvää vuodesta 2022 alkaen, läntisillä päättäjillä on edelleen vaikeuksia hahmottaa eri vaihtoehtojen seurauksia.
– On ollut kaiken aikaa niin, että Venäjän kokeman strategisen takaiskun mittasuhteet, riippumatta siitä, mitä se kärsii Ukrainassa, määrittävät Euroopan saaman hengähdystauon pituuden ennen kuin Venäjä ryhtyy uusiin toimiin, Venäjää vuosikymmenten ajan tutkinut Giles sanoi Britannian ulkopoliittisen instituutin eli Chatham Housen Lontoossa järjestämässä paneelissa.
Ukrainan säilyminen itsenäisenä ja suvereenina valtiona olisi hänen mielestään voitto sinänsä, koska Vladimir Putin tähtää nimenomaan maan täydelliseen alistamiseen ja tuhoon.
– Toisessa ääripäässä olisivat Ukrainan täysi integrointi kaikkiin niihin rakenteisiin, joihin sillä on oikeus kuulua, tai yksinkertaisesti vastarinnan jatkaminen, sitkeys ja Venäjän uhmaaminen, Giles totesi maan mahdolliseen Nato- ja EU-jäsenyyteen viitaten.
Gilesin mukaan olisi olemassa myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat todennäköisesti poissa pöydältä. Yksi niistä on erään senioridiplomaatin Chatham Houselle muutama vuosi sitten hahmottelema malli Venäjän muuttamisesta maaksi, joka ei enää pyrkisi hyökkäämään ja tuhoamaan naapureitaan.
– Hän sanoi, että teidän – läntisten liittolaisten – on tehtävä Venäjälle sama minkä teitte Saksalle ja Japanille. Käykää sitä vastaan totaalinen sota. Pommittakaa se maan tasalle. Hyökätkää sen kimppuun. Miehittäkää se – ei vain vuosikymmeniksi, vaan sukupolvien ajaksi. Kirjoittakaa sen perustuslaki kokonaan uusiksi, uudistakaa sen koulutusjärjestelmä, kouluttakaa kansa uudelleen. Sitten – useita sukupolvia myöhemmin – teillä on maa, joka kykenee elämään rauhassa naapureidensa kanssa, Giles totesi.
Koska näin ei varmaankaan tule tapahtumaan, parasta realistista lopputulosta on hänen mukaansa etsittävä jostain muualta.
– Huonoin mahdollinen lopputulos pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin se, että tapahtuisi jotain, mikä näyttäisi voitolta vihollisuuksien lopettamisen kannalta ja antaisi eurooppalaisille johtajille mahdollisuuden vakuuttaa itselleen, että ongelma on poistunut, hän painotti.
Jos Euroopassa tuudituttaisiin jälleen kerran ajattelemaan, että varustautumisesta ja kriisinsietokyvyn vahvistamisesta on varaa tinkiä, tilanne olisi hänen mukaansa vielä nykyistäkin vaarallisempi sitten, kun Venäjä hyökkää uudelleen jonkin naapurimaansa kimppuun.
– Kysymys siitä, miltä Ukrainan voitto tarkalleen ottaen näyttää, on siis ehdottoman tärkeä Euroopan tulevan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta, kuten se on kaiken aikaa ollut, hän kiteytti.
Kolme Keir Gilesin tietokirjaa on julkaistu myös suomeksi: Moskovan opit – Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä (2020), Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee (2022) ja Kuka puolustaisi Eurooppaa? (2025).
Hän on kyennyt usein ennakoimaan Venäjän tulevaa toimintaa hyvin tarkkanäköisesti myös silloin, kun moni muu asiantuntija on leimannut hänen näkemyksensä katteettoman synkiksi ja pessimistisiksi.
Poimintoja videosisällöistämme