Mielikuvissa talot ovat vakaita ja liikkumattomia. Todellisuudessa nykyasunnot ovat kuin paikallaan pysyviä autoja: monimutkaisia koneita, joissa on paljon liikkuvia teknisiä osia. Ne tarvitsevat huoltoa pysyäkseen toiminnassa.

– Ja uudessa asunnossa on ihan yhtä lailla huollettavaa kuin vanhassa, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Liitto järjestää neuvontaa sekä julkaisee omakotitalon huoltokirjaa. Liiton vinkit sopivat myös rivi- ja kerrostaloihin, vaikka näissä asunnoissa on lähes aina ammattilaisia hoitamassa huoltoja. Asukkaiden on pysyttävä kärryillä, mitä ammattilaisen vastuulle ei kuulu ja onko työn jälki toivottua.

Silanderilla itsellään on kokemuksia, kun ammattilaista on täytynyt vaihtaa.

– Tilasimme esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun huollon, mutta kaveri ei osannutkaan työtä ja pumppu vikaantui. Tilattiin sitten toinen firma, johon olimme tyytyväisiä.

Silander asuu Espoossa paritalossa, mutta hänellä on sukua Kiskossa.

Mikäli paisuntasäiliöitä ei ilmata säännöllisesti, esimerkiksi vedenpaine alkaa temppuilla ja putkistoista kuuluu outoja ääniä. Asukkaat säikähtävät ja ryhtyvät etsimään vesivuotoa, vaikka ongelma olisi korjattavissa pienellä huollolla. Kuva: Maria Kesti

Silanderin tärkein neuvo asunnon omistajille on ylläpitää huoltokirjaa. Se muistuttaa tarvittavista toimenpiteistä sekä auttaa pysymään kärryillä, mitä talossa on tehty ja milloin. Esimerkiksi ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa 5–10 vuoden välein, mutta ajan kuluessa jäljelle jää vain hutera muistikuva siitä, että ehkä jotain tehtiin joskus.

Uusille asukkaille talon huoltokirja on arvokas. Kiinteistökaupassa on hyvin paljon järjesteltävää, joten suulliset ohjeet jäävät harvoin muistiin. Ilman huoltokirjaa edessä voi myös olla ikäviä yllätyksiä.

Silanderin kokemuksen mukaan moni uuden asunnon omistaja oppii kantapään kautta varsinkin ilmalämpöpumpun tarpeita, jos laitteista ei ole aiempaa kokemusta. Pumppua pitää imuroida kuukausittain. Muuten se tukkeutuu, alkaa kuluttaa runsaasti sähköä eikä lämmitä.

– Sitten ajatellaan, että olipa huono laite, ja ostetaan uusi.

Ilmanvaihdon huollon laiminlyönti voi puolestaan saada asukkaat epäilemään homeongelmaa ja rakennusvirheitä. Todellisuudessa sisäilma tunkkaisuus johtui pölyisistä kanavista.

Silander neuvoo tutustumaan asuntoon kiertämällä se huone huoneelta huoltokirjan kanssa. Tämän jälkeen laaditaan sopiva vuosirytmi: mitä tehdään ja milloin.

Huoltokirjaan kirjataan myös sähkönkulutuksen ja laitteiden lukemia, kuten vesimittarin. Jos lukemat yhtäkkisesti nousevat tai laskevat, jossain voi olla vikatila tai vuoto ja ne saadaan korjattua ajoissa.

Talon laitteiden säännöllinen huoltaminen tulee yleensä halvemmaksi kuin se, että jokin niistä hajoaa ja aiheuttaa mittavia vahinkoja. Lisäksi koneiston tekninen käyttöikä lyhenee ilman huoltoa. Esimerkiksi porakaivon venttiileitä pitäisi käydä avaamassa ja sulkemassa, jotta tiivisteet pysyvät kunnossa. Kuva: TS-arkisto/Mikael Rydenfelt

Laitteiden käyttöohjeista tietenkin selviää, mitä tulee tarkkailla ja millaista huoltoa tarvitaan. Silander neuvoo myös yksinkertaisen nyrkkisäännön, jolla säästää pitkän pennin: käy avaamassa ja sulkemassa asunnon kaikkia vipuja ja venttiileitä vähintään vuosittain.

– Tiivisteet haurastuvat ja jumittuvat, jos niitä ei käytä. Sitten kun monen vuoden jälkeen esimerkiksi lämpöpatterin venttiiliä avataan, se murtuu ja syntyy iso vahinko. Tämä jää monelta tekemättä, sillä kaikkihan on näyttänyt olevan kunnossa.

Harmillisesti lattialämmityksen jakotukit ovat usein piilossa, ja ne pitää erikseen etsiä availua varten. Taloyhtiöissä ja maatiloilla voi puolestaan olla unohtuneita vesipisteitä, jotka aiheuttavat käyttämättöminä vesivahingon.

Toisaalta asunnon teknisestä tilasta löytyy lukemattomia venttiileitä, joita hirvittää käydä omin päin räpläämässä. Mitä jos hajottaa jotain?

– ”Tein itse ja säästin” -asenne voi tosiaan tulla kalliiksi! Jos hiukankaan epäilyttää, kannattaa pyytää neuvoa, Silander kommentoi.

– Toki Facebookissa saa herkästi 85 erilaista vastausta ja tekoäly voi sanailla mitä sattuu, joten kannattaa etsiä luotettava foorumi. Esimerkiksi me pidämme webinaareja. Alan ammattilaisilta kannattaa myös kysyä.

Entä jos yksi ammattilainen sanoo, että ei näitä huoltaa tarvitse, ja toinen myy samalle laitteelle tuhannen euron vuosikatsastusta?

Kumpaakin ääripäätä löytyy, Silander myöntää. Ainakaan ensimmäiseen tarjoukseen ei kannata tarttua, vaan pitäisi kysyä vähintään kolmelta eri yritykseltä.

Huolloille ja tarkistuskierroksille kannattaa varata kalenterista säännöllinen aika, jotta työ ei unohdu. Esimerkiksi syksyllä ennen pakkaskauden alkamista on hyvä hetki tarkistaa ilmanvaihdon ja lämmityksen tilanne.

Rakennuksen vesipisteitä pitää käyttää säännöllisesti, jotta ne eivät hajoa. Kuva: SSS-arkisto
Muista ainakin nämä:

  • Ilmanvaihto: Vaihda suodatin 2–3 kertaa vuodessa ja puhdista venttiilit vuosittain ­– ellei laitteen käyttöohjeissa lue muuta. Tilaa kanavien puhdistus ja virtausten säätö 5–10 vuoden välein. Myös painovoimaisessa talossa on puhdistettava ilmanvaihtokanavat säännöllisesti.
  • Lämmitys: Lämpöpumpuille on syytä tilata ammattilaisen huolto, yleensä vuosittain. Ilmalämpöpumppu imuroidaan kerran kuussa. Kaukolämmön paisuntasäiliö ilmataan kerran vuodessa.
  • Vesi ja viemäri: Ilmaa käyttöveden paisuntasäiliö vuosittain, sekä tarkista jätevesiviemärien ja salaojien kaivot. Porakaivossa tilaa vesinäyte parin vuoden välein.
  • Sähköt: Vikavirtakytkin napsautetaan vuosittain pois päältä ja takaisin. Tarkista kerran vuodessa, että johdot ja muut sähkörakenteet ovat ehjiä eivätkä joudu puristuksiin. Sähköjohtojen tekninen käyttöikä on 50 vuotta, minkä jälkeen ne kannattaa tulipaloriskin vuoksi vaihtaa.

​