Oman niityn ehtii perustaa vielä ennen maan jäätymistä. Pelkkä niitto ja heinän poistaminen voi riittää, eikä aloittelijan niityn tarvitse olla koolla pilattu.
Toimittaja Juha Kemppainen kokeili, kuinka oman niityn tekeminen onnistuu. Video: Timo Sihvonen / Yle
Perinteisen maatalouden seurauksena syntyneet biotoopit ovat vähentyneet dramaattisesti.
Esimerkiksi luonnonkukkien 1960-luvun kasvuympäristöistä on jäljellä enää kymmenesosa. Vuosisadan aikana tuho on ollut liki täydellinen: 1800-luvun lopun perinneympäristöistä on säilynyt yksi prosentti, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Taru Koskinen.
Puolangan Siikavaaralla ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen tiluksilla niittykasvien siemenet ovat uinuneet hänen rintamamiestaloaan ympäröivässä maaperässä. Kun pihan ruohoa ei enää leikattu jatkuvasti vaan alettiin niittää kerran kesässä, kukkakasvit pääsivät kasvamaan.
Avaa kuvien katselu
Riitta Nykäsen pihapiriissä on hyvä niittykasvien siemenpankki. Kuva: Timo Sihvonen / Yle
Nykänen kertoo, että heinät tukehduttavat herkästi muun lajiston.
– Monimuotoisuus tässä on itsenäistä ja pysyvää. Tällaisten vanhojen talojen pihapiirissä on usein niin hyvä siemenpankki, että ei tarvitse tehdä muuta kuin niittää, Nykänen opastaa.
Avaa kuvien katselu
Ketonoidanlukko edustaa harvinaisia ja väheneviä noidanlukko-saniaisia ja on silmälläpidettävä laji. Tämäkin yksilö kasvaa Riitta Nykäsen kotipihassa. Kuva: Riitta Nykänen
Jos tontilla on pitkä asuttu historia, kaikki niittyyn tarvittava voi lymytä jo valmiina maan alla.
– Kannattaa muutama vuosi katsoa ennen kuin rupeaa kaivelemaan. Siellä voi olla siemenpankki.
Riitta Nykäsen pihaniityn maaperästä ovat nousseet muun muassa kurjenpolvi, puna-ailakki, metsäorvokki, puna-apila sekä kumina.
Avaa kuvien katselu
Kesäauringossa kylpeviä ketoneilikoita Riitta Nykäsen pihamaalla. Laji on kuivien niittyjen ja jopa paahteisten paikkojen kasvi. Kuva: Riitta Nykänen
Koti- ja maatalousnaisten ympäristöasiantuntija Taru Koskisen mukaan jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Oman pienenkin niityn voi perustaa käytännössä mihin tahansa.
– Jos omaa pihamaata ei ole, tai sellaista vaikka naapurustossa, niin ainahan voi vaikuttaa vaikka omaan taloyhtiöön, olisiko taloyhtiön pihamaalla kulmaus, mihin niityn voisi perustaa?
Syksy on erinomainen aika luonnonkukkaniityn perustamiseen. Ympäristökasvattaja Riitta Nykänen kertoo vinkit, kuinka pääset alkuun.
Kuinka myöhään syksyllä ehtii vielä perustaa oman luonnonkukkaniityn?
– Ennen kunnon pakkasia ja maan jäätymistä se pitäisi tehdä.
– Monet meidän lajit tarvitsevat kylmän talven, että siemenet osaavat itää keväällä. Tarvittaessa pinnasta poistettava heinäkuntta on jo asettunut talvilepoon. Se ei enää kasva.
Avaa kuvien katselu
Keskikesän pihaniityn luonnonkukkaloistoa Riitta Nykäsen kotipihalla Puolangalla. Kuva: Riitta Nykänen
Loppukesä on paras aika löytää luonnonkasvien siemeniä. Siementen keräämisen aika alkaa olla jo ohi, mutta voiko siemeniä ostaa tai tilata?
– Kyllä pystyy, mutta pitää olla tosi varovainen, että tilaa sellaisia, joissa kaikki kasvit ovat luonnonvaraisia. Jos haluamme lisätä häviämässä olevien keto- ja niittykasvien kasvupaikkoja, kannattaa olla myös tarkka, että kasvit selviävät sillä kasvillisuusvyöhykkeellä missä ollaan.
Voiko niityn tai kedon perustaa omalle pihanurmelle? Onko nurmikon hävittäminen ainoa tapa tehdä pihanurmesta niitty tai keto?
– Jos se on ollut nurmikkona kauan, se on usein murha. Nurmikko kasvatetaan tiheäksi, tasaiseksi ja sitä hoidetaan monokulttuurina.
Avaa kuvien katselu
Tässä siemenseoksessa on 11 kotimaista lajia, muun muassa heinätähtimö, niittyleinikki, puna-ailakki ja päivänkakkara. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Mitä keväällä täytyy tehdä, kun oma niitty on perustettu joko niittämällä tai kylvämällä?
– Kyykistyt viereen, katsot ja tökit niitä pieniä siementaimia sormella ja mietit mitä niistä mahtaa tulla. Voit miettiä, onkohan tämä nyt sitä, mitä kylvin.
– Hyvää kukintaa voi odottaa parin–kolmen kesän kuluttua. Yksivuotiset lajit, kuten puna-ailakki kukkivat jo seuraavana kesänä, mutta moni kaksi- tai monivuotinen kukka kasvattaa ensimmäisenä kesänä vain lehtiä, kuten esimerkiksi kissankello.
– Pitkäjänteistä hommaahan tämä on, mutta vaivaa on aika vähän.