Arjen pintapuolisilla tuttavuuksilla on yllättävän suuri merkitys hyvinvoinnille. Kerro kyselyssä, millaisia kevyitä ihmissuhteita sinulla on elämässäsi.
Hieman yli joka toinen suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus. Tämä käy ilmi Suomen Punaisen Ristin alkuvuodesta teettämästä yksinäisyysbarometrista.
Erityisen hälyttävä tilanne on 16–24-vuotiailla nuorilla, joista peräti kaksi kolmasosaa kokee säännöllisesti yksinäisyyttä.
Yksinäisyydestä voidaankin puhua jo kansantautina – pahimmillaan ystävyssuhteiden puute nakertaa niin psyykkistä kuin fyysistä terveyttä. Yksinäisyyden tiedetään muun muassa lyhentävän eliniänodotetta, aiheuttavan mielenterveysongelmia sekä lisäävän aivoverenkiertohäiriöiden sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että lääke yksinäisyyteen voi löytyä jo kepeistä arjen kohtaamisista ja pintapuolisista tuttavuuksista.
”
Fringeship-termillä viitataan sosiaalisiin suhteisiin, jotka ovat ikään kuin ystävyyssuhteen rajamailla.
Psychology Todayssa kerrotaan, että tutkijat kutsuvat näitä hyvinvoinnille edullisia arjen tuttavuuksia termillä fringeship. Vapaasti suomennettuna voidaan puhua esimerkiksi pintapuolisista tai tuttavallisista ihmissuhteista.
Fringeship-termillä viitataan sosiaalisiin suhteisiin, jotka ovat ikään kuin ystävyyssuhteen rajamailla. Laadultaan tällaiset ihmissuhteet ovat huomattavasti pinnallisempia ja vähemmän velvoittavia kuin syvät ystävyyssuhteet.
Tällainen tyyppi voi olla esimerkiksi naapuri, jonka kanssa tulee tehtyä lumitöitä, vieruskaveri jokaviikkoiselta joogatunnilta tai koirapuiston tuttava, jonka kanssa rupattelee samalla kun lemmikit telmivät yhdessä.
Ominaista on, että ihmissuhde linkittyy tiettyihin toistuviin arjen rutiineihin tai harrastuksiin.
Voi parantaa hyvinvointia
Syviin ystävyyssuhteisiin verrattuna jumppatunnilla tai vanhempainilloissa solmitut tuttavalliset suhteet jäävät toki alakynteen.
Syvien ystävyyssuhteiden solmiminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Ystävyys kysyy myös aikaa: joidenkin teorioiden mukaan läheisen ystävyyden kehittyminen voi vaatia 200 tuntia tiivistä yhdessäoloa. Tämä vastaa suunnilleen viittä täyttä työviikkoa.
Kepeän ja tuttavallisen ihmissuhteen etuna on, ettei suhteen ylläpitäminen vaadi järin paljoa aikaa tai vaivannäköä: riittää, että suhteen osapuolet pitävät toisiaan hyvinä tyyppeinä ja kokevat, että heillä on jotakin yhteistä.
”
Pintapuoliset ihmissuhteet voivat edistää hyvinvointia jopa samalla tavoin kuin ystävyyssuhteet.
Koska kyse ei kuitenkaan ole suoranaisesta ystävyydestä, tuttavalle ei tarvitse toimia lohduttavana olkapäänä tai edes kutsua tätä kotiin kahville.
Pintapuoliset ihmissuhteet eivät silti ole hyvinvoinnin kannalta suinkaan merkityksettömiä. Tuttu kasvo jumppatunnilla tai koirapuistossa voi toimia piristysruiskeena ja lisätä arjen mielekkyyttä.
Paikoin pintapuoliset ihmissuhteet voivat edistää hyvinvointia jopa samalla tavoin kuin ystävyyssuhteet. Ne lisäävät tutkitusti muun muassa kokemusta yhteenkuuluvuudesta, merkityksellisestä vuorovaikutuksesta ja erityisyydestä.
Parhaimmillaan säännöllisesti arjessa tavattavat tuttavuudet ruokkivat onnellisuutta. Vuonna 2020 toteutetussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, joilla on elämässään monia pinnallisia tuttavuuksia, kokevat pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna jopa enemmän positiivisia tunteita ja vähemmän masentuneisuutta kuin ihmiset, joilla on paljon läheisiä ihmissuhteita.
Hyvinvoinnille kaikkein suotuisinta olisi, että ihmisellä on elämässään sekä läheisiä ystäviä että vähemmän läheisiä tuttavuuksia. Tällainen ihmissuhdeverkosto paitsi vähentää yksinäisyyttä, myös parantaa elämänlaatua ja pidentää eliniänodotetta.