Hoitajien ammattiliitot kritisoivat hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää vinoutuneeksi. Hoitajien mukaan se rankaisee niitä alueita, jotka ovat pitäneet huolta taloudestaan.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työntekijät tekevät työtään yt-neuvottelujen aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Kuva: Antro Valo / Yle
Juttu tiivistettynä
- Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallitus päätti aloittaa yt-neuvottelut 450 työvuoden vähentämiseksi.
- Säästöjen tavoite on jo ensi vuodelle 34 miljoonaa euroa.
- Yt-neuvottelut käynnistyvät käytännössä todennäköisesti ensi viikolla.
- Sote-alan ammattilaiset vaativat valtiolta muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin, jota esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on pitänyt epäreiluna.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 450 henkilötyövuoden vähentämiseen. Sinetti asialle saatiin tänään maanantaina.
Hoitajien ammattiliitoissa uutinen on otettu tyrmistyneenä vastaan.
SuPerin koordinoiva pääluottamusedustaja Katja Laitinen uskoo työntekijöiden käyvän parhaillaan läpi shokkivaihetta. 450 henkilötyövuotta oli määränä järkytys.
– Toivottavasti pystymme tiputtamaan irtisanottavien määrää mahdollisimman paljon, ja että saisimme muilla keinoin säästöjä kasaan, Laitinen toteaa.
Tehyn Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ammattiosaston pääluottamusedustaja Sanna Topra kuvailee tilannetta lamauttavaksi ja turhauttavaksi.
Avaa kuvien katselu
Tehyn ja SuPerin luottamusedustajat muistuttavat, etteivät hoitajat jäisi yksin, vaan hakisivat tukea ja keskusteluapua yt-neuvottelujen aiheuttamassa stressissä. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on Laitisen mielestä ”järkyttävän surkea” ja Topran mukaan tilanne on ”valtiovallan ja rahoituspuolen vääristymän aiheuttama ongelma”.
He ovat pettyneitä siihen, että Ekhvan ja sen edeltäjän Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten aiemmin tekemiä säästöjä ja tehostamista ei huomioida nyt mitenkään.
– Eksoten aikana olemme olleet edelläkävijöitä ja kehittäneet toimintaa. Meillä ei ole enää sillä tavalla löysää, mistä kiristää samalla tavalla, kuin on ehkä joillakin muilla alueilla, Topra sanoo.
– Tämä ei sitä, että täällä Etelä-Karjalassa olisi tehty asioita huonosti, Laitinen lisää.
Topran ja Laitisen mukaan valtiovallan olisi tehtävä asialle jotakin. Yksikään hyvinvointialue ei ole hyvässä tilanteessa.
Avaa kuvien katselu
Ekhva tavoittelee ensi vuodelle 34 miljoonan euron säästöjä. Kuva: Antro Valo / YleJuna menee nyt
Parhaillaan Topra ja Laitinen odottelevat työnantajalta ensimmäistä neuvottelukutsua, mahdollisesti jo tällä viikolla. Neuvottelut alkavat todennäköisesti ensi viikolla.
He toivovat jäsenistölle malttia ja rauhaa tehdä töitä. He uskovat kaikkien tekevän työnsä hyvin, vaikka työmotivaatio on varmasti koetuksella.
Laitinen kuvailee tilannetta absurdiksi ja täysin poikkeukselliseksi, kun vielä viime vuonna hyvinvointialueella oli hoitajavapula. Nyt irtisanotaan hoitohenkilökuntaa.
– Tulevaisuudessa on hirvittävä määrä eläköityviä hoitajia, joten olemme kohta taas samassa tilanteessa, että metsästämme hoitajia tänne töihin, Laitinen huokaisee.
Yksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen taloudellisista murheenkryyneistä on käyttöikänsä päähän tullut Imatran Honkaharjun hyvinvointiasema: